Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Itseäni ihmetyttää, että henkensä edestä pakenevat eivät pysähdy ensimmäiseen turvalliseen maahan, vaan jatkavat vielä Saksankin jälkeen n. 2000 km tänne pohjan perukoille. Kyllä täytyy olla suuri hätä tai suorastaan pakokauhu. Ehkä ajattelevat pykäävänsä piilopirttejä turvakseen. Siinä mielessä opastus metsätöihin ja erätaitoihin voisi olla tarpeen.
Olen muutaman päivän pohdiskellut, mikä on takana Venäjältä tulevien pakolaisten suhteen. Arvioisin, että Venäjä antaa pientä esimakua, mitä voi tapahtua tulevaisuudessa.
Venäjän taloushan on romahtanut saartotoimenpiteiden ja öljyn hinnan laskun myötä. Eli meneillään on eräänlainen talousmuotoinen sodankäynnin muoto. Venäjä voi vastata lähettämällä EU-alueelle runsaasti pakolaisia, joiden hintalappu lienee 1500 €/kk/nenä. Miljoona pakolaista vaatii siis noin 18 miljardia/vuosi. Vaikka suurin osa (esim 90 %) palautettaisiin, niin pitkä käsittelyaika takaa suuret kustannukset ja ainahan voi lähettää uusia palautettavien tilalle.
Suomi on pitkän rajansa ja vähäisen kantokykynsä vuoksi ns. heikoin lenkki. Vyöryttämällä Suomeen runsaasti pakolaisia Venäjä saisi EU:n rakoilemaan entisestään.
Suomen päättäjät ovat havahtuneet mahdolliseen ongelmaan, vaikka julkisuudessa ei asiaa ole selvästi mm. hysterian välttämiseksi tuotu esiin. Viiteenä toimenpiteistä on Orpon vierailu ensi viikolla Venäjällä. Myös tämän päivän Aamulehdestä voi päätellä, että mm. Aleksanteri-instituutissa on havahduttu aiheen tiimoilta.
Sodankäynnin muodoista on tutuin aselliset toimenpiteet ja viimeaikoina on ollut esillä myös kyber-hyökkäykset. Kolmas muoto voisi olla järjestetty pakolaistulva. Hyvin organisoitu ”pakolaismatkailu” tuskin maksaa yli 500 €/nenä ja sillä voidaan aiheuttaa vähintään 20-kertaiset kustannukset kohdemaalle. Veikkaan, että pakolaisten saama kantaväestöä vastaava sosiaaliturva alkaa kohta rapautumaan.
En ole tiennytkään, että verottaja päättää millainen saha kelpaa verovähennyksiin, Onneksi en ole astunut ko. miinaan. Hetken jo harkitsin halpissahaa varasahaksi.
Polttopuukeskusteluun liittyen kokemukseni mukaan haapa kyllä kuivuu melko nopeasti. Pari vuotta sitten kaadoin talvella muutamia isoja haapoja ja pilkoin ne kevättalvella klapeiksi sekä pinosin kuivumaan aurinkoiseen katokseen. Seuraavana syksynä ja talvena paloivat jo ilman sihinöitä saunassa ihan hyvin. Tuntuivat myös niin köykäisiltä että olivat kyllä riittävän kuivia.
Haavan kuvumisessa on ongelmana kuoren haitallinen vaikutus. Paksuissa haapaklapeissa kuorellisen pinnan osuus on melko pieni, joten ko. tapauksessa haapa kyllä kuivunee kuten muutkin puut.
Työeläke ropsahtaa tilille kerran kuussa. Valtiolta 33 v ja yksityiseltä 7 v. Yhdistetty eläke tulee KEVAN kautta. Jätkä Pätkät mainitsi toisessa ketjussa saavansa eläkkeen Valtikonttorista. Eiköhän KEVA ole oikea.
Tein vielä hieman palkkatyötä eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin, mutta ko. hommista eläke lähtee juoksemaan, kun täytän 68 v.
MYEL-eläkettä en alkanut maksamaan. Metsäala oli niin vähän pakollisen rajan yli, että sain sovittua, ettei eläkemaksuja tarvitse maksaa, kun eläketurvani oli muuten jo kunnossa. Onneksi näin kävi. Sittemmin demarien masinoima eläkeläisten raippavero olisikin syönyt ko. eläkkeen lähes olemattomiin. Kannattaa olla tarkkana näissä MYEL-maksuissa, ettei Valtio tule loppupeleissä potin korjaajana jaolle.
TTL:n kuusikko näyttää kasvavan reippaasti, kun 40 vuodessa on kertynyt noinkin paljon puuta. Taitaa olla meko ylitiheää, joten esitetty harvennus voisi olla sopiva. 20 vuodessa tulee jälleen ylitiheäksi. Suosittelisin seuraavaa harvennusta n. 10 vuoden päästä ja päätehakkuta siitä 15 – 20 vuoden kuluttua.
Jos puuta on kertynyt 40 vuodessa 280 kuutioo/ha, niin kyllä harvennuksen jälkeenkin sitä pitäisi kertyä 20 vuodessa reilut 200 m3/ha. Korkona ilmaistuna pitäisi tuoton olla n. 6 %.
Jos vakuudet on kunnossa, niin pankistahan saa rahaa jopa alle 2 % korolla. Käy nyt ensin pankkiherran puheilla.
Jos metsän lyö sileäksi, niin 8400 euron hakkuutulosta jää verojen ja uudistamiskulujen jälkeen 5000 €. Eli eipä taida avohakkuussa olla mieltä, ellei rahat ole loppu ja luottokelpoisuuskin menetetty.
Jesse tuolla edellä jo totesi, että ostajat valitsee FSC:n, jos sitä on tarjolla. PEFC -puusta saa metsänomistaja paremman katteen. Tässä vaiheessa metsänomistajien siirtyminen FSC-sertiin on vähän sama kuin antaisi ehdoin tähden pikkusormen pirulle.
FSC-sertiin kannattaa liittyä vasta jos PEFC-puun myynti alkaa takkuamaan. Toistaiseksi ei siitä näy oireita. Lisäksi uudet sellutehtaat lisäävät myös PEFC-puun kysytää. Ei kannata liikaa ennakoida ja lisätä FSC-puun tarjontaa.
Jos ydinvoiman lisäystavoite pitää paikkansa, niin se on Suomen kannalta hyvä linjaus. Loviisaan uusi mylly ja lämpöputki Helsinkiin. Siinä poistuisi jo n. 1/3-osa Suomen kivihiilenkulutuksesta. Venäläistä puutakaan ei tarvittaisi. Muualla kyllä pystytään käyttämään Suomesta liikenevä puu etenkin, kun otetaan huomioon mm. liikenteen biopolttoaineiden lisääntyvä tuotanto.
Mihinkähän perustuu Annelin näkemys, että hiilensidontakakkua pyrittäisiin syömään? Ko. kakkuhan on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla ja sen kasvaessa on turvauduttu fossiilisiin lähteisiin. Pitää tarkastella kokonaisuutta. Jos hiilinielun kasvua vähentämällä voidaan vastaavasti vähentää fossiilisia päästöjä, niin eiköhän toimenpide ole järkevä.
Joka tapauksessa pitää tehostaa toimenpiteitä mesän pinta-alan ja kasvun lisäämiseksi. Kaikki joutomaat käyttöön. Myös sähkölinjojen kaapelointia tulisi edistää kanavoimalla lisääntyvästä niilinielusta syntyviä Durban-sopimukseen perustuvia säästöjä ko. toimintaan.
Järjettömään Durban-sopimukseen ei olisi pitänyt Niinistön nimeään laittaa. Aikoinaan perusteltiin, että EU sitten korvaa Suomen menetykset. Eipä ole kuulunut.
Durban sopimuskin sivuaa näitä viimeaikaisia lumituhoista johtuneita sähkökatkoksia. Yleisöpalstoillakin vaaditaan sähkölinjojen leventämistä. Eräskin kirjoittaja väitti, ettei se mitään maksa, vaan puunmyyntitulot paikaavat metsänomistajien kulut. Durbansopimus tuo laskelmieni mukaan n. 2000 €/ha maksut Suomelle eli arviolta 6000 km sähkölinjojen levennyksen Durban-hinta olisi n. 12 miljoonaa ecua. Ei mitään järkeä.