Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Yksi kosti on hallituksen toimesta tulossa eli työntekijöiden irtisanomisen helpottaminen. Erityisesti esillä on ollut, että tällä toimenpiteellä voidaan madaltaa työllistämiskynnystä etenkin pienissä yrityksissä.
Ja höpön höpön. Pienet yrityksethän toimivat lähes kokonaan kotimarkkinoilla, jotka eivät voi kasvaa, ellei viennin kautta tule lisää rahaa kansantalouteen. Jos esim parturiliike A hieman kasvaa, niin parturiliike B sitten taantuu. Voihan tämä peliliike lisätä hieman kotimarkkinayritysten työn tuottavuutta, kun työntekilöiden pelko irtisanomisesta lisääntyy. Selkosuomeksi sanottuna vähentää työllisyyttä ainakin lyhyellä tähtäimellä. Pitkässä juoksussa parantaa vientiyritysten kilpailuasemaa työvoimasta, kun kotimarkkinayritysten työvoiman tarve alenee.
Selvityksiä on kyllä tehty sähkön riittävyyden varmistamiseksi. Fossiilitonta sähkön tuotannon kapasiteettimekanismia on selvitetty. Ilmeisesti siihen voisi EU:n puolesta myöntää tukia. Päätöksiä ei liene tulossa. Ajelehditaan.
Mitähän se voisi olla? Ehkä pumppuvoimalaitos Kemijärvelle, biodieselvoimaloita. Kalliita ratkaisuja. Kokonaisuuden kannalta (myös päästöjen) olisi ehkä edullisin ratkaisu pykätä raskasöljydieselvoimala, turvevoimala tai pitää valmiudessa Meri-Porin kivihiilivoimala. Jos käytettävissä olisi melko paljon reserviä, voitaisiin entisestään lisätä päästötöntä tuuli- ja aurinkovoimaa, jolloin loppujen kopuksi kokonaispäästöt olisivat pienet.
En usko, että saadaan aikaan mitään erityislakia, jolla rajoitettaisiin datakeskushankkeita sähkön riittävyyden takia. Suomihan on markkinatalous. Ei yhtä yritystoimintaa voida rajoittaa sähkön riittävyysriskin takia. Tasapuolisuuden takia ko lain pitäisi koskea myös muita suurkuluttajia, kuten vetytehtaita ja kaukolämmön sähkökattiloita.
Fingrid sopii kantaverkon liityntäehdot. Ei se pysty tekemään uusia sopimuksia, jos verkossa ei ole kapasiteettia. Tämä rajoittaa kaikkien suurkuluttajien uusia liittymiä. Kuka ehtii ensin?
Markkinat hoitavat tämänkin ”ongelman”. Ollaan rauhassa. Persujen puoluekokouskin jo oli ja meni.
Elämme markkinataloudessa. Ydinvoimaa ei tule ainakaan 15 vuoteen. Turve ei enää nouse ja sen käyttö huoltovarmuusmielessäkin hiipuu, kun turvekattilat vähenee. Puun voimalakäyttökin on jo tapissa.
Tuuli- ja aurinkovoimaa sentään tulee lisää, jos sähkön hinta ei enää paljoa halpene. Sähkön käytön joustojakin voi lisätä (pörssisähkö).
No, mitä ehdotatte? Selkosuomeksi olkaa hyvä.
Voi olla, että ensi talvi on edellistä kylmempi ja sähkön kulutuskin suurempaa. Helpottaisiko, jos tuulimyllyjä ei enää rakennettaisi? Tuskin. En oikein ymmärrä, mihin nämä tuulimyllykriitikot pyrkivät. Voisivatko sanoa selkosuomeksi?
Aurora-linja valmistuu ensi talveksi. Myös Eastlink 2 on kohta kunnossa. Kaukolämmön vastapainevoimaa on kylläkin ensi talvella vähemmän.
Tolopainen pelkää, että uudet tuulivoimat ovat rahan haaskausta. Voi olla, että jotkut siinä häviävät. Mitä sitten? Tappioita syntyy monella muullakin alalla. Ei niistä kannata huolestua, ellei omat rahat ole vaarassa.
Ei datakeskusten kytkeminen kantaverkkoon ole ilmoitusasia. Fingrid päättää tehdäänkö kytkentä ja koska. Pelkästä sähköstä homma ei ole kiinni. Datayhteydet Suomesta ehkä vaativat lisäkapasiteettia.
Tampereelle kohta tulee hyvä paikka datakeskukselle, kun Takon kartonkitehdas lopetetaan. Sopiva sähköliittymäkin ehkä valmiina.
Antaa tulla vaan datakeskuksia runsaasti. Kilpailu sähköstä tietysti nostaa hintaa, mutta myös verotuloja. Hyvä niin. Ei täällä peukaloita pyörittämällä pärjätä.
Minulla sähkön energialasku on alle 10€/kk. Hakkeella tehty kaukolämpö on poikaa. Energiapuukaupallekin sähkön hinnannousu on piristysruiske.
Olen Visan kansaa samaa mieltä, että aurinkosähkö epävakauttaa sähkön hintaa. On selvästi nähtävissä, että aurinkosähkön reipas tuotanto mm Saksassa alentaa sähkön hintaa täällä asti, eli epävakauttaa sähkön hintaa täällä asti. Nytkin miinuksilla mennään. Hyvä juttu tämä hintaa epävakauttava aurinkosähkö.
Komppaan Aplia. Datakeskusten investoinneista suurin osa kohdistuu tietotekniikkaan joka vanhenee nopeasti. Seuraavaksi kalleinta lienee LVI-tekniikka. Jos sähkön hinta voimakkaasti nousee, uusinta investoinnit hiipuu ja vanha LVI-tekniikka voidaan viedä muille maille. Peltihalleista mm jäähalleja, kylmävarastoja jne.