Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Käsittäkseni kirjallisista metsästysvuokrasopimuksista jää kappale maanomistajalle ja ko. metsästysseuralle. Ellet muista tehneesi sopimusta, niin ei kai sitä sitten ole olemassakaan. Voi olla, että sellainen on kuitenkin syntynyt konjakin voimalla, jolloin ehkä ei ole jäänyt mitään muistikuvaa. Vain tilapäinen paha maku suuhun.
Kannattaa otta yhteys paikalliseen metsästyseuraan.
Olen suorittavan portaan kanssa samalla linjalla. Jokusen koivuvitelikön raivanneena ja niissä ensiharvennuksen tehneenä olen havainnut, että kasvavat kohisten. Hirvivahinkoja niissä en ole havainnut. Hirvien polkuja kylläkin. Hieman visakoivujakin istutin pienelle aikolle, eikä siinä mitään hirvivahinkoja ole ollut. Männyn taimikoissa olen kyllä huomannut hirvivahinkoja.
Perusongelma kylläkin on koivun huono hinta. Parempi hinta innostaisi kyllä lisäämään koivikoita ja niiden kasvua. Näin päästäisiin irti Venäjän tuonnista. Voisi hyvinkin olettaa, että Venäjän koivun tuonti alkaa hiipumaan, joten taidankin lisätä koivun osuutta omalta kohdaltani. Tämä voisi olla yksittäisen kansalaisen Venäjän vastainen toimi. Toinen on tietysti välttää erään Venäjään kytköksissä olevan yrityksen palveluita.
Hirvistä vielä, vaikka ei oikein liity aiheeseen toteaisin, etteivät nekään määräänsä enempää syö. Jos kanta ei kasva, ja taimikoiden määrää lisätään, niin kaiken järjen mukaan sitä suurempi osuus taimikoista jää syömättä, mitä enemmän taimikoita on.
Soini esitti eilen uutisissa, että Kreikan velkajutussa on kysymyksessä pyramidihuijaus. Esitin samaa aiemmin tässä ketjussa. Lukeekohan Soini tätä keskustelupalstaa?
Tässäkin ketjussa hoetaan vanhaa mantraa siitä, että kun Suomesta ei saa riittä’västi koivukuitua, niin sitä on pakko tuoda Venäjältä. Jo 60 -luvulla, ellei aiemmin on aloitettu kotimaisen koivun hyljeksiminen. Koivu kasvaa verraten nopeasti, joten, jos kotimaiseen koivukuidun hinta olisi korjattu n. 30 vuotta sitten edes lähelle Venäjältä tuodun hintaa, niin kyllä sitä jo saisi Suomesta riittävästi ja vähintään yhtä edullisesti kuin Venäjältä. Olisikohan jo viimeinkin aika muuttaa kehityksen suuntaa?
Nimim. abites kyseli, nouseeko metsien kiinteistövero. Totta kai nouseen vähintään 40 %. Tämä osittain varmistaa yhteiskuntasopimuksen.
Kreikan lainaongelmahan on seurausta eräänlaisesta suuren luokan pyramidihuijauksesta, jossa Kreikka on ollut halukkaana välikappaleena. Lainoittajat ovat antaneet Kreikalle lainaa kovalla korolla. Kreikka on sitten maksanut ko. lainat uudella lainalla ja ehkä vieläkin korkeammalla korolla, kunnes pää tuli vetävän käteen. Jotkut lainoittajat lipesivät kelkasta ajoissa ja tekivätkin varmaan hyvän tilin. Matti myöhäiset pelastettiin suurelta osin niin, että Euroopan valtiot lähtivät peliin mukaan, mutta muistaakseni ainakin osa näistä mattimyöhäisistä saivat takkiinsa.
Mm. euromaat lähtivät siis peliin mukaa, mutta pienemmällä korkomarginaalilla myös Suomi suoraan ja välillisesti Euroopan vakautusmekanismin kautta. Mellehän mainostettiin, että Kreikkasijoituksista saa Suomi paremman koron kuin mitä se maksaa omista lainoistaan.
Tilanne on nyt se mikä on. Alkaa syyllisten etsintä. Osa pitää kreikkalaisia syyllisinä omaan ahdinkoonsa ja osa ahneita lainoittajia. Yleensä pyramidihuijauksissa pääsyyllinen on pelin alkuunpanija. Olivatko aloittajina viekkaat lainanantajat, jotka supattivat seireenilaulujaan hyväuskoisten kreikkalaispoliitikkojen korviin vai kreikan poliitikot, jotka itse kehittivät lainasysteemin pysyäkseen vallassa mahdollisimman pitkään? Kreikkalaisethan itse liittyivät euroon valheellisin perustein, joka sitten mahdollisti varsinaisen pyramidipelin käynnistyksen. Itse olen sillä kannalla, että Kreikka on tässä suurin syntipukki. Suurtakin syntipukkia on kuitenkin pyrittävä auttamaan, jos se ei sitä estä heittäytymällä täydelliseksi pässinpääksi.
nimim. abietiksen ajatusketjun päässä on puuhun sidottujen metsänomistajien maaorjuus.
Näinhän se menee, kuten Gla sanoi. Moni kuitenkin ajattelee, että jättämällä istutus pois, voisi istutuskustannusten verran sijoittaa johonkin muuhun, mutta ei huomaa, että istutuskulun voi vähentää verotuksessa, mutta muuta ”sijoitusta” ei. Molempien tulot ovat kuitenkin luonnollisesti verotettavaa tuloa. Poikkeuksenaa on sijoitus osuuskuntiin (Lähinnä Metsä Group), joista saatu pinehköt tulot ovat lievemmin verotettua.
Jos aikoo luonnontaimista saada istutettujen puiden kirittäjiä, niin luonnontaimethan pitäisi olla jo olemassa ennen istutusta. Poikkeuksena voi olla koivu kirittäjänä, jota syntyy muokattuun maahan usein liikaakin. Koivusta ei liene kuitenkaan hyötyä pohjoisessa.
Itse pohdiskelen, kannattaisiko koivikon päätehakkuun jälkeen hyödyntää alle syntynyttä, kasvuisaa, mutta hieman epätasaista kuusitaimikkoa niin, että istuttaa alueelle n. 800 koivua/ha, jotka kasvaisivat suunnilleen samaa tahtia kuusien kanssa. Ajattelin kokeilla niin, että istutus olisi muokkaamattomaan maahan. Kuusentaimikko pitäisi samalla tasata ja harventaa. Ideana on säilyttää ko. maisema koivikkona.
Myyrät ja muut pieneläjät ovat taas käynnistäneet vilkkaan keskustelun. Tutkimustietoakin ko. aiheisiin tuntuu olevan runsaasti ja lisää kai on tulossa. Lisäksi runsaasti lukijakunnan omia havaintoja.
No toivottavasti jatkossa ko. tutkimusaiheet vähenevät ja keskitytään olennaisiin aiheisiin. Tutkimusrahoitus aiheisiin, kuten :”Jäätyneen oksan putoamisen vaikutus kalojen sukupuolielämää” voi olla tiukassa.