Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
N 12 sitten oli saatavissa Yaran rakeista terveyslannoitetta, jossa oli sopivasti muitakin hivenaineita säkkitavarana. Helpohko kuskata palstalle.
Osittain samoja alueita (6ha) pitäisi terveyslannoittaa taas, mutta boorin lisäksi olisi syytä saada muitakin hivenaineita. Sopivaa rakeinen lannoite on hakusessa.
Amerikkalaisilla toi järjenjuoksu poikkeaakin meistä. Ei kannata kopioida tänne. Mm salaliittoteoriat vahvasti siellä jylläävät.
Myös ihmisellä on vaistonvaraisia, alkukantaisia pelkoja. Alkujaan ilmeisesti kohdistunut käärmeisiin ja ko pelko on edelleen vahva. Muutama vuosikymmen sitten puhkesi pelko atomivoimaan, jossa onkin runsaasti ihmisjärjelle käsittämättömiä piirteitä. Monta mielenosoitustakin järjestettiin. Sittemmin ko pelko on lieventynyt. Nyt on vahvassa nousussa datakeskuspelko.
Atomivoimaan kohdistuvaa pelkoa hyödynsivät Vihreät tehokkaasti, vaikka luonnon ja ihmistenkin kannalta se on huomattavasti haitattomampaa kuin kivihiilivoima. Nyttemmin tätä nosteessa olevaa datakeskuspelkoa pyrkivät eniten hyödyntämään Persut. Vaikea rasti, eikä tunnu tehoavan. Ihmisjärjelle käsittämättömän tekniikan pelkoa on vaikea hyödyntää vajavaisin tiedoin edes politiikassa.
Sähkökattilainvestoinnit ovat paljon edullisempia kuin datakeskukset. Arvioisin, että datakeskusinvestointi suhteessa sähkötehoon tulee ainakin 20 kertaa kalliimmaksi. Eli, jos sähkökattiloihin investoidaan miljardi, niin datakeskuksiin pitää laittaa 20 miljardia samaan sähkötehoon suhteutettuna. Sähkökattilainvestoinnit voidaan tehdä paljon nopeammin kuin datakeskukset. Lyhyellä tähtäimellä on siis todennäköistä, että sähkökattilat kuormittavat siirtoyhteyksiä nopemmin kuin datakeskukset.
Kovasti nämä datakeskukset arveluttavat ihmisiä, vaikka ne ovat kansantalouden kannalta huomattavasti järkevämpiä kuin sähkökattilat. Tässä astuu kuvaan ihmisten järjen rajallisuus. Sähkökattilat ovat yksinkertaisia, joten niiden tekniikka ja toimintatapa on tavalliselle Taaville selvää. Toista se on nämä datakeskukset, joissa on paljon ihmisjärjelle käsittämätöntä tekniikkaa.
Kaukolämpöön kytkettyjen sähkökattiloiden tehontarve on n 1.5 GW. Lisäksi arvioisi, että kaukolämmön vastapainevoimasta poistunut ja poistuva (Helsingin seutu) on n 500 MW. Yhteensä muutos melko lyhyellä ajalla on 2GW. Huomattavin osin pääkaupunkiseudulla. Ei ihme, että Filgrid heräilee. Vihreitä ei haittaa, kun lattekahvia saa lipittää.
Sähkön tarvemuutokset ovat olleet paljon suuremmat kaukolämmössä kuin datakeskuksissa, joista osa on tehty vahoihin paperitehtaisiin.
Hommaa Visa mieluummin etuteline. Mulla on sellainen. Siihen on helpompi kiinnittää pitkän oksasahan toinen pää kuin perinteiseen etukoriin. Oksasahan toinen pää kiinni takatelineeseen ja eikun menoksi työmaalle. Ehkä raivaussahankin saisi jotenkin kyytiin.
Datakeskuksia jotkut tunteenomaisesti vastustavat. Pelkäävät sähkön hinnan voimakasta nousua. Samaa suhtautumista en ole huomannut sähkökattiloista. Kyllä minusta lämmityssähkön käytön ”jalostusaste” on paljon alhaisempi kuin datakeskusten sähkön käytön. Lämmityssähkön työllisyysvaikutuskin on negatiivinen. Vähentää työllistävän energiapuun käyttöä. Automatiikka hoitaa kattilan ohjauksen – ei työllistä ketään. Sähköverkkoakin joudutaan vahvistamaan.
Kaikki uusihan pelottaa etenkin tietämättömiä. Ko pelolla on helppo ratsastaa. Persut etunenässä. Kepussakin hieman näyttää orastavan näin kevätkylvöjen aikaan.
Se oli PikkuKallen mukaan Datsun.
Metsien kasvuahan on jo lisätty 60 v:n aikana n 50 %. Viimeaikoina ovat kuitenkin voimakkaasti lisääntyneet vaatimukset, että aikaan saatua kasvua ei saisi kuitenkaan täysimääräisesti hyödyntää.
Ei mo:jaa paljoa motivoi se, että lisääntyneestä kasvusta jää 20% hyödyntämättä. On näkemyksiä, että lisätään nyt reippaasti kasvua lannoituksin jne samaan aikaan hakkuurajoitusten kanssa, jotta metsien hiilitase vahvistuisi ja näin n 25v: n kuluttua hakkuita voitaisiin lisätä. Kuka on niin pöljä, että uskoo tähän. Historia ei ainakaan tue tätä näkemystä.
Jo pelkkä halu riittävän voimakkaana supistaa taloudellista toimintaa, kun mm investointeja suunnittelevat peruvat aikomuksiaan. Hieman on ehkä vaikutuksia nykyiseen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Sitten rytisee kunnolla, jos ko halusta syntyy konkreettisia toimenpiteitä.
Käytännön toimenpiteitä ei onneksi synny tällä, eikä seuraavallakaan hallituskaudella. Nykytilanteeseen vaikuttaa paljon myös Venäjän toiminta, mikä hillitsee investointeja tänne. Tämä haitta helpottanee ennen seuraavia eduskuntavaaleja ja buustaa ko hallituskaudella Suomen uuteen nousuun. Kova hinku on silloin puolueilla päästä demarivetoiseen hallitukseen.