Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Eilen tuli mittaustodistus energiapuiksi tehdyistä hankintapuistani. Reilut 100 kuutiota. Haettiin reilu viikko sitten. Ostaja ainakin kirjeessään toivoi lisää puuta talvella.
Ylitiheän peltokuusikon harvennusta energiapuuksi ajattelen jatkaa syksyllä. Eipä paljon muutakaan mahdollisuutta ole. Pehmeällä maapohjalla manuhomma on ainoa konsti.
Kartongin menekin hiipuminen on se ongelma. Johtuu Kiinan nettikaupan hiipumisesta Jenkkeihin. Muutoinkin taitaa nettikauppa olla vaukeusissa markkinoiden epävarmuustilassa.
Jos on talja ja pitkä vetoliina tai köysi, niin laita köysi puuhun kiinni niin korkealle kuin saat. Vetoköyden toiseen päähän talja kiinni jatkoköydellä sopivaan puuhun ja ei kun kiristämään. Niin pitkät liinat, ettet voi jäädä puun alle.
Lähes pystyssä oleva puu ei kovin suurta vetovoimaa tarvitse, ellei ole toisessa puussa tiukasti kiinni.
Edellistä kokenut kaikki tietää pätkimisen jatkamisneuvoakin olen käyttänyt. Puu silläkin kaatuu, mutta suunta? Jos puu on oksistaan kiinni, niin voi vaatia monta lisäpätkimistä.
Suosittelen marjoja aamupuuron päälle.
Yleensä metsitetään peltoja, joiden tuotto viljelyskäytössä on huono. Näin myös minun tapauksessa. Vuokralainen ei ollut enää kiinnostunut jatkamaan vuokraamista peltojen pehmeyden takia. Metsitykseen sai myös hyvät tuet.
Minusta metsitys kannatti. Vuoratuloja ei olisi tullut. Keskim kasvu ollut tähän asti noin 12 m3/ha ja nousussa. Terveyslannoituksen tein 12 v sitten ja siihenkin sai hyvät tuet. Nyt boorilanoitus menossa omatoimisesti. Energiapuuta hankintana olen tehnyt n 100 m3. Toinen mokoma pitäisi vielä askaroida. Puuston laatu melko huono, mutta itse valikoiden poistettavat puut paranee.
Tolopainen ei oikein ymmärrä tätä hiilipäästölogiikkaa. Kemin tehdas tosiaan käyttää uusiutuvaa puuta, joka on ennen käyttöä napannut hiilen ilmakehästä eli ilmaston kannalta ok. Mutta, koska ko tehdas käyttää pääosin kotimaista puuta, vähentää ko puunkäyttö metsiemme hiilensidontaa eli lisää maankäyttösektorin päästöjä. Koska ko sektorille on omat päästötavoitteet, tulee siitä pitkä miinus Suomelle. Kemissä piipunpääpäästöt eivät ole ongema, vaan raaka-aineen hankinta. Raahessa toisin päin. Kemin tehtaasta ei olisi Suomelle mitään haittaa, jos käyttäisi esim ruotsalaista puuta. Vähäjärkisten touhulta vaikuttaa.
Jostain syystä Raahen terästehdas on Tolopaisen hampaissa ja valittaa joka välissä ko tehtaan hiilipäästöistä. Ilmaston kannalta ko tehtaan lopetuksesta olisi kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä, koska ko tuotteet tehtäisiin muualla suuremmin päästöin.
Paljon otollisempi kohde Tolopaiselle olisi hänen kogiikallaan Kemin sellutehdas, jonka vaikutus Suomen hiilitaseeseen on lähes tuplat Raahen terästehtaaseen verrattuna. Työllisyysvaikutus molemmilla tehtailla on suunnilleen sama.
Sijoitukohteena on SSAB ehkä huono. Raahen vanha lakkoherkyys voi vielä vaikuttaa. Ehkä Tolopainen on pahoittanut mielensä näissä Raahen lakkokärhämöissä.
Persut eivät tosiaan ole seuraavassa hallituksessa, mutta nykyisessä ovat. Sen vuoksi heidän on pyrittävä nyt vaikuttamaan asioihin, jotka pitävät tärkeinä. Yksi on tämä hiilineutraalisuus 2035.
Eihän ko lakia pystytä noudattamaan, etenkään kun puun tuonti Venäjältä ei voi nousta merkittävään rooliin. Se on vakavan mainehaitan takia pannassa vielä pitkään, vaikka Ukrainaan tulisikin rauha. Ko lakihan tehtiin silloin, kun Venäjältä tuotiin reilusti puuta ja ehkä mielessä oli puun tuonnin lisääminenkin.
Persut pelaavat nyt upporikasta ja rutiköyhää. Toivottavasti eivät anna periksi tässä hiilineutraalisuustavoitteessa 2035. Jos hallitus siihen kaatuu, niin eivät Persut siinä mitään menetä. Uusi demarivetoinen hallitus pystyyn pikaisten Eduskuntavaalien jälkeen. Uutta hallitusta ei Kokoomus saa kasaan.
Keskisarjan tehtävänä on hajoittaa hallitus ja on siihen sopivan räväkkä tyyppi. Purra ei voi sitä tehdä ainakaan tässä vaiheessa, kun vielä on mahdollista, että Kokoomus antaa periksi. Kokoomuksella on paljon menetettävää, mutta Persuilla vain voitettavaa. Kristillisetkin Persujen kannalla.
Suojelualueiden puuston kasvu siis on mukana hiilinieluissa. Eihän näin saisi olla. Hiilinielut pitäisi laskea sujelemattomille metsille. Hielinielutavoitteen pitäisi alentua, kun suojeltujen metsien määrä kasvaa.
Suojelun tavoitteenahan on lisätä luonnonmukaisten, ei ihmisten käytössä olevien metsien määrää. Eihän luonnonmukaisten soidenkaan hiilensidontaa oteta hiilitaseessa huomioon. Metsille pitäisi olla sama homma. Luonnonsuojeluun siirretyille metsille ehkä pitäisi olla siirtymäaika (100 v?), jonka kuluessa niiden hiilensidonta nollautuisi.
Hakkaamattomuuskrediitit ovat järjetön ajatus. Ei puita hakata turhaan. Joku ne tarpeeseensa ostaa. Eli, jos joku päättää olla hakkuuttamatta puitaan, niin jonkun toisen metsästä ne sitten hakataan. Kreditin saajankin puut joskus hakataan, ellei hakattaisi, vähitellen hakkuiden piirissä oleva pinta-ala supistuisi ja metsien kasvu hiipuisi.
Jotkuthan suojelevat metsänsä lopullisesti ja saavat niistä mielestään hyvät rahat, joka vastaa sen hetkistä puuston markkinahintaa. Tulo on kai verotonta. Mutta samalla myyvät ko metsän tuottopotentiaalin ikuisuuteen asti. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä ko tuottopotentiaalin arvo nykyhetkeen didkontattuna olisi. Hiilensidonnan kannalta arveluttavaa toimintaa, mikä pitäisi ottaa korvaksen maksussa huomioon.
Hakkaamattomuuskrediittien sijasta pitäisi keskittyä metsien kasvun lisäämistoimenpiteisiin. Se olisi pitänyt aloittaa jo 15 v sitten. Eräänä, lähes ilmaisena keinona, olisi lisätä metsän uudistamistoimien toteutusvalvontaa. Hakkaamattomuuskrediittien kanssa puljaaminen vain lisäisi tuottamatonta työtä veronmaksajien piikkiin ja lopputulos olisi hiilensidonnankin kannalta negatiivinen.