Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Tarkastelkaamme kahta vaihtoehtoa:
Jaksollisen aukkohakkuu, josta bruttona 25000 €/ha. Uudistuskulut ( brutto 2000€/ha, sis raivaukset menovarauksena). Vero lopusta 7900 €/ha. Jää uudistuskulujen jälkeen 15100€/ha. Mo sijoittaa ko summan MG:n osuuksiin, joissa kevyehkö verotus. Nettotulo 700€/ha/a. Lisäksi kasvava taimikko, josta tuloja n 25 kuluttua.
Jk tyyppi hakkaa jatkuvasti poikkeuksellisen hyvin kasvavaa metsäänsä (kasvu 10m3/ha/a). Saa tosi hyvän hinnankin puistaan 80€/m3. Eli bruttotulo 800€/ha eli nettona 560€/ha. Kumman kasvatustavan valitset aukkohakuuta pohtiessasi?
Ehkä hallitusohjelmassa ei puhuta mitään valkopokihanhista. Jos ei, niin ongema ei poistu tällä hallituskaudella.
Vaalilupaukset ovat lupauksia. Niillä ei ole vaikutusta, elleivät kirjaudu hallitusohjelmaan. Myöhäistä on enää marmattaa. Kaikkea ei voi saada. 2,5 vuoden päästä kannattaa palata asiaan.
Riittää, että hallituksessa on yksi, riittävän suuri puolue, joka pitää tiukasti mo:n puolta. Nyt homman hoitaa Persut. Riittävä peruste, ettei raakkusuojelu etene, on, ettei siitä ole sovittu hallitusohjelmassa. Sen kummemmin ei ko asiaan Persujen eikä opposition Kepun kannata asiaan ruutia tuhlata. Antaa muiden huutaa tuuleen.
Seuraavassa hallituksessa sitten voi olla Kepun vuoro, ellei Persut pysty jatkamaan. Ei hätiä mitiä.
Mykkäsen jatkokaudet ovat selviö, jos ei pahasti mokaa tai vaihda muihin töihin. Eläkevirka nykyiselläkin kaupunginjohtajalla (KOK) oli.
Mitään lakimuutosta ei saada aikaan nykyhallituksen aikana. Siitä pitävät Persut huolen. Mykkänen lähtiessään Espooseen ei murehdi tekemisiään hallituksessa. Pesee näin kätevästi kätensä koko raakkusotkusta maanomistajien rahoilla. Eläkevirka odottaa.
Huonostihan täällä menee. Vielä 20 v sitten Suomesta vietiin monenlaista kamaa maailmanmarkkinoille. Suunta kääntyi ja nyt tuodaan rahaakin (velkaa) ja ihmisiä sekä kaikenlaista halpaa Kiinan kamaa. Itse saadaan aikaiseksi yhä vähemmän ja vähemmän.
Tavaran tuotanto ei tässä maassa ole ollut pitkään aikaan nosteessa. Pitäisi miettiä muita vaihtoehtoja. Maailmalla on tarjolla runsaasti edullisia, hyväkuntoisia, opiskelu- ja työhalukkaita ihmisiä. Olisiko kuitenkin järkevää tuoda heitä tänne ja organisoida heidän koulutuksensa soveltumaan Suomen oloihin. Kantasuomalaiset eivät näköjään pysty enää edes noukkimaan marjoja maasta. Puolukatkin kannattaa ostaa torilta. Parempia saa kyllä itse poimimalla (10 l odottaa pakastamista).
Eihän sellaista lakia voida laatia, joka perustuu salaiseen tietoon. Mo saa tiedon raakuista vasta metsänkäyttöilmoituksen jälkeen. Hankalaa siinä on käydä esim metsätilakauppaa, kun ostaja ja myyjä ei tiedä rasitteista. Ainoa, joskin arveluttava tie on siis edetä niin, että puiden ostajat kieltäytyvät ostamasta puita raakkupurojen rannoilta. Toisaalta puukaupat tehdään yleensä ennen metsänkäyttöilmoitusta ja sovitaan hakkuualueet. Voiko ostaja siis vetäytyä osasta kauppaa jälkikäteen.
140ärrän linjoilla koskien metsien hiilikauppaa. Eiköhän Suomessa jo tehdä riittävästi tuottamatonta työtä. Hiilkauppa olisi sen verran mutkikasta, että siinä ei tavallinen tallaaja työllistyisi. Hiilikauppiaille luulisi löytyvän sellaistakin työtä, jolla syntyisi yhteikunnallekin positiivista lisäarvoa hiilikaupan negatiivisen arvonmuodostuksen sijaan.
Istutuskoivujen ja siemensyntyisten koivujen kasvunopeudella on sentään melkoinen ero. Kokemukseni mukaan ainakin peltoon istutettu kuusi jää vain hieman jälkeen vastaava ikäisestä siemensyntyisestä koivusta.
Minullakin on ollut tämä liito-oravaongelma. Joku havainto n 10 v sitten kummitteli metsänkäyttöilmoituksien jälkeen. Viimeisemmästä, joka kohdistui aiemmalle ongelma-alueelle, ei tullut liito-oravahuomautusta. Ehkä vahvistunut ilveskanta on poistanut ongelman.