Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Tsaari oli kaukaa viisas. Jos suomalaiset olisivat saaneet muuttaa Ukrainaan, Putin olisi nyt pulassa. Voi olla ettei Ukrainan sota olisi alkanutkaan. Ehkä Neuvostoliittokin olisi jäänyt syntymättä.
Jos Ukrainan ja Venäjän välillä sovitaan rauha ja Venäjän nykyjohto tai sen tapainen jatkaa, niin Ukrainan jälleenrakennus on vähäistä. Asuntoja ja infraa voidaan länsituella rakentaa, mutta teollisuuteen ei yksityistä rahaa saada merkittävästi. Kuka hullu sijoittaisi rahojaan ko tilanteessa Ukrainaan tai Venäjälle. Ukraina ja Venäjä taantuvat ko tilanteessa vähitellen. Ehkä Ukrainan läntiosaan syntyy länsivetoista alihankinta/kokoonpanoteollisuutta, jonka pystytys ei vaadi suuria investointeja ja tuotantovälineet on helppo viedä pois. Venäjälle ei sitäkään. Venäjä vajoaa entistä enemmän raaka-ainetoimittajaksi.
Vielä lisäys edelliseen. Jos joutuu ajelemaan jyrkkämäkisillä teillä, nelivedolla ei ylämäkiin tule siinä määrin vaurioita, kuin ruopivalla etuvedolla.
Auton vaihtoa tässä myös tuumailen. Nyt diesel farkku sokoloota 4-vedolla + huonon tien paketti. Tavara tila riittävä ja siinä kuljetan mm polkupyörää ja raivaussahaa. Viimeksi huoltoon viedessä kätevä, voi pyörällä asioille tai kotiin huollon ajaksi.
N 150 tkm olen nykyisellä ajellut. Kulut n 28 c/km pääomakuluineen ja arvonalentumisineen. Ei paha. Samanlaista, uudempaa olen tutkaillut. Ehkä pitää ostaa skoda scout. Sähköautolla ei kannata huonoille teille mennä.
On huomattava, että huonoilla, mäkisillä teillä, joissa on karkeaa mursketta nelivedolla ei juurikaan renkaat puhkea. Etuvetoja käyttävillä naapureilla puhkeaa renkaita jatkuvasti. Mulla ja nelivetoautolla ajelevalla naapurilla ei yhtään rengasvauriota ainakaan viiteen vuoteen.
Maksaako joku jotakin metsien hiilivarastosta ja otetaako se jotenkin huomioon, kun hiilen sidonnan kuluja tms jyvitetään jotenkin eri maille? Tietääkseni ei. Eli metsien hiilivarasto-ominaisuuksilla ei liene merkitystä. Kannattaa keskittyä hiilen sidontaan (hiilivaraston muutoksiin) ja sen optimointiin. Siinä ehkä eurojakin taitaa liikkua jossain vaiheessa taskusta toiseen.
Mitenkähän tuo Metka-tuki suhtautuu tähän monimuotoisuuteen. Olen raivailemassa vanhaan kuusikon aukkoon n 13v sitten istutettua kuusentaimikkoa. Aukkohakkuun jälkeen alueelle ovat runsastuneet mm koiranheisi ja paatsama. Eivät haittaa kuusien kasvua, mutta runkolukua niissä on paljon. Pitääkö kaataa raskaalla kädellä.
Ko alueen monimuotoisuus minusta nyt parempi kuin ennen hakkuita. Mm metsäruusu ja näsiä on selvästi elpynyt.
Suomen metsät ovat yhtäaikaa sekä hiilinielu että hiilivarasto. Tärkeintä on se, miten varasto ja sen elinvoimaisuus kehittyy.
Vanhan metsän elinvoimaisuus hiipuu, eli kykyä sitoa hiiltä. Vanhaa hiiltä siinä on ehkä runsaasti. Ko metsän puut ovat todennäköisesti kuitenkin hiilen sidonnan kannalta perimältään huonompia kuin nykyisten nuorempien metsien puut. Valistunut arvaus on, että verraten nuorissa metsissä/ha on nykyään enemmän puuta (hiiltä) kuin vahoissa metsissä ja lisäksi hiilen sidontakin on tapissa.
Hiilen sidonnan ja varaston kannalta olisi parempi, että metsiä uudistetaan vahemmasta päästä. Teollisuus kuitenkin rouskuttaa puuta omaan tahtiinsa. Nuorehkot metsät ovat paras hiilinielu ja – varasto. Nopeasti kasvavat lehtipuutkin voisivat olla hyvä vaihtoehto vanhoille kuusikoille.
Kyllä eurooppalaisiakin autoja koitetaan ostaa suoraan alta. Minulta yritettiin kerran ostaa 850 Fiat erään kaupan parkkipaikalla varaosiksi. Meinasin suuttua, mutta kysyjä oli paljon minua isompi. Oli tykästynyt ko automerkkiin, kun siinä oli penkin ja katon väli sopivan pitkä isolle miehelle.
Otin kuitenkin hänen puhelinnumeronsa. Jonkin ajan kuluttua liikennevaloissa nuri mies rysäytti äitinsä bemarilla autoni perään. Bemarin nokka meni ihan kurttuun, mutta Fiat oli vielä ajokuntoinen. Pankkiautomaatilta bemarikuski haki korvauksen.
Katsastus odotti parinviikon päästä. En viitsinyt enää puolipohjata Fiattiani, joten soitin autosta kiinnostuneelle ja myin sen hänelle varaosiksi.
Puun merkitystä hiilivarastona ylikorostetaan. Päähuomio tulee kiinnittää hiilen sidontaan eli hiilivaraston kasvunopeuteen. Vanhojen metsien suojelu on huono vaihtoehto hiilen sidonnan kannalta.
Paras puustoon perustuva hiilivarasto olisi lehtikuusimetsikkö. Kasvaa pitkään tehokkaasti ja hehtaarille tulee puuta jopa 1000m3.
Korkolaskelmaani valotin jo hieman aiemmin tässä ketjussa. Tulee siitä ajatuksesta, että vanhojen metsien hakkuita rajoitettaisiin hiilen sidonnan takia. Esimerkkinä vanha kuusikko, jossa pääomaa on kiinni 25000€/ha ja kasvu 6.5 m3/ha/a. Valtio lunastaa sen lainarahalla, josta korko on 1000€/a. Eli pelkkä korko n 150€/m3/a.
Vanhoilla männyillä kasvu on vielä heikompaa kun kuusella, joten vanhojen männiköiden valjastaminen hiilinieluiksi on vielä järjettömänpää kuin kuusikoiden.