Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Raskaalla teollisuudella on sopimukset mm Fingridin kanssa, että tarpeen tullessa rajoittavat sähkötehoaan. Saavat ko sillä tavalla halvempaa sähköä.
Ehkä tapana ei ole mitään pakottavaa lainsäädäntöä. Tuntuisi omituiselta, jos lailla rajoitettaisiin joidenkin sähkön käyttöä, muttei vastaavast pakotettaisi sähkön tuottajia sitä tuottamaan.
Datakeskukset työllistävät vähän suhteessa liikevaihtoon. Eli niissä on korkea tuottavuus. Matalan tuottavuuden työpaikkoja on meillä ihan tarpeeksi. Tervetuloa datakeskukset, jos teollisuuden sähköveroa nostetaan. Eli sähkölle tulee vain yksi veroluokka.
Puunjalostusteollisuuta on jo pitkään moitittu siitä, että se jalostusaste on alhainen. Ilmeisesti joidenkin mielestä jalostusastetta ei saada nousemaan ellei ensin lopeteta alhaisemman jalostusasteen toimintaa. Ko toimialalla laskuvaihe on jo pitkällä, mutta uusien tuotteiden tuotantoa ei vain merkittävästi näy. Ilmeisesti nykytuotannon alasajoa on jatkettava, jotta uustuotantoa käynnistyisi.
Turvetuotannon alhaisimman jalostusasteen eli polttoturpeen tuotanto saatiin jo minimiin. En ole varma, mutta ilmeisesti vähäisessä määrin on kasvanut korkeamman jalostusasteen eli kasvuturpeen ja siitä tehtyjen tuotteiden tuotanto. Niitä kai menee myös vientiin. Hidasta on elpyminen.
Turkistarhaus on myös melko alhaisen jalostusasteen hommaa, mutta se kuitenkin vielä enemmän kuin metsäteollisuus perustuu kotimaisiin tuotantopanoksiin. Eli siinä mielessä hyvä. Veikkaukseni on, että jos ko tuotantoa ajetaan alas, niin tilalle ei tule mitään.
Eräs uusi tuote maakuntien miehille voisi olla kuntta. Varakkaampien pihoihin sitä Suomessa laitetaan. Referenssejä on jo riittävästi, joten vienti voisi aueta.
Turve saatiin alas, mutta paikattiin puulla, joten ei ollut ratkaisevaa haittaa. Nyt puun käyttö ja erityisesti poltto on ajojahdin kohteena. Jos puun käyttökin saadaan alas, niin vähintään 100000 työtöntä saadaan lisää. Vientiä ei ole varaa supistaa yli 10 miljardia€/a eli ottaa ko summaa lisää velkaa.
Vai vanhusten hoitobisneksestä kasvun eväiksi. Hoh hoijaa. Kannattava kasvuhan sillä sektorilla edellyttäisi, että tänne saataisiin maksukykyisiä asiakkaita ulkomailta. Ei taida onnistua, kun henkilökunta ei oikein riitä omienkaan vanhusten hoitoon.
Hoitopuolenhan tuottavuutta on vaikea parantaa. Merkittävä plustulos edellyttäisi valtavat volyymit ulkomaisille hoidokeille ja hoitajille.
Sähkö lienee ainoa raaka-aine, jonka tuotanto ja tarjonta Suomessa on kasvanut ja voi edelleen kasvaa reippaasti. Sen hyötykäyttö täällä Suomessa on erityisen tärkeää, jos tänne aiotaan saada taloudellista kasvua.
Aito kilpailu sähköstä edellyttää tietysti, että sen verotus on neutraalia eli teollisuuden (mm datakeskukset) sähköveron pitäisi olla sama kuin kotitalouksien. Verontasaus voitaisiin tehdä niin, että kotitalouksien veroa alennetaan ja teollisuuden nostetaan. Sopiva vero voisi olla n 1.5 c/kWh.
Kun verotus ei enää olisi ongelma, niin jotkut tietysti vieläkin marmattaisisivat näistä datakeskuksista. Suomi on kuitenkin markkinatalousmaa eikä suunnitelmatalousmaa.
Huonolla hyötysuhteella Valtio toimii. Ottaa ensi vuonnakin velkaa n 3 % bkt:sta. Sillä saadaan aikaan n 1.5 % bkt:n kasvu. Tämä yhtälö voi toimia vain, jos n 10 v: n kuluessa bkt alkaa kasvamaan yli 3 %/a. Ei vaikuta todennäköiseltä.
Kasvun edellytyksiä Valtio hankaloittaa itsekin. Työvoiman tarjontaa pyrkii nostamaan, mutta sen vaikutus tuntuu vasta, kun työvoiman kysyntäkin kasvaa. Pelkkä työvoiman tarjonnan lisääminen ei paljoa auta, jos työvoiman osaamistaso heikkenee. Valtio itse heikentää työvoiman tasoa supistamalla työvoiman koulutustukia, työttömien suojaosuuden poistolla (heikentää työvoiman ammatti- ja työelämätaitoja) sekä maahanmuuttajien kotoutusta.
Em työvoimajutut ovat kylläkin pientä näpertelyä. Niiden vaikutus lienee melko pieni, mutta vievät kehitystä väärään suuntaan. Kuvastavat kuitenkin Hallituksen neuvottomuutta. Pientä näpertelyä, kun ei muutakaan osata.
Suuret ongelmat vaativat suuria ratkaisuja. Mikään muu raaka-aine ei täällä merkittävästi kasva kuin sähköenergia. Sen hyötykäyttö mieluummin yhteistyössä Ruotsin kanssa olisi merkittävä kasvusysäys mm tuottavuuteen joka polkee täällä paikallaan. Myös Ruotsiin tehtävän tunneli/siltayhteyden vaikutukset pitäisi perusteellisesti analysoida. Samaan yhteyteen tietysti sähkö/datakaapeli ja ehkä myös vetyputki.
Elintasomme ylläpito edellyttää, että tuonnin vastapainoksi on oltava keskimäärin vähintään yhtä paljon vientiä. Kulutuksen lisääntyminen johtaa välttämättä myös tuonnin lisääntymiseen. Jos vastaavasti vienti ei lisäänny, täytyy tuoda rahaa eli velkaantua. Täyttä höpötystä tämä kulutukseen kannustaminen.
Hyvä esimerkki on Venäjä. Kulutus on noussut huimasti, kun sotatarvikkeita kuluu solkenaan. Näkyy bkt:n nousuna mutta kestävyys ei ole hääppönen.
Kun sähköverkkojen säävarmuutta parannetaan, kyllä se säävarmuus paranee jokaisella käyttäjällä. Linjan viimesilläkin, vaikka täyttä varmuutta ei saisikaan.
Oravat osaavat hyvin kylvää tammenterhot. Minun pihaani on myös ilmestynyt tammentaimia. Lähin tammi on n 15:n päässä, joten oravat ovat homman hoitaneet. Yhden oravan kylvöhomman näinkin.
Siirtoistutin 4 tammetainta alkukesästä maalle saunatuvan pihapiiriin. Hyvin ovat lähteneet kasvamaan.