Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Jos takastellaan yhtä avohakkuualuetta, niin kokemukseni mukaan aukkohakkuun uudistaminen (muokkaus, taimet ja istutus+perkuu) kannattaa ilman edellisen puukaupan tulojen huomioimistakin (huom kulujen vähennys verotuksessa).
Pellonmetsityskohteesta on kokemusta. Pajaasta maasta siis. Kesällä tulee kuusien istutuksesta 18 v. Osan harvensin talvella energiapuuksi. Valtapituus nyt n 10 m ja kasvu n 15 m3/ha. Ensi talvena loppuosan harvennus, että saa METKA- tuet. Muutoinkin jo kiire, kun ylitiheys uhkaa.
Toinen kysymys on jos tarkastellaan koko metsätilaa, niin on selvää, että ainakin kasvuisilla maapohjilla kannattaa valita jaksollinen kasvatus, joka antaa parhaan tuloksen (puun hinta ja parempi mahdollisuus valita sopiva kasvatettava puulaji).
Pohdiskelin vielä tuota nimerkin Metät Kunnossa esittämää ajatusta jätemetsän uudistamisen kannattamattomuudesta. Ko ajatusta voisivat jatkuvan kasvatuksen kannattajat käyttää hyväkseen kritisoidessaan aukkohakkuualueen hoidon kannattavuutta. Siis, jos jätemetsän, jossa on hieman puuta, uudistaminen jaksollisen kasvatuksen metsäksi ei kannata, niin miten sitten puuttoman aukon uudistaminen voi kannattaa?
Ötökkäriskin takia myyn nykyään hankinta puuni (karsittu ranka) sellaiselle firmalle, joka vie puut pois henäkuun puoleen väliin mennessä.
Aikaisemmin myin ostajalle, joka haketti puut tien varressa. Vaikka puut oli peitetty, tuli viereisten mäntyjen latvoihin hieman vaurioita.
Sääolosuhteiden mukaan käsittelen havupuukannot (lähes kaikki kuusia) urealla.
Komppaan R.Rantaa siinä, että jokainen hoitakoon metsiään miten parhaaksi näkee. Jokaisella on myös omien kokemustensa kautta syntyneet näkemykset, jotka ovat hänelle relevantteja.
Perkon uudistamiskulut ovat siis 2000€/ha ja joutuu tamppamaan avohakkutaimikoitaan 40 v. Ensimmäisen tilinkin saa, kun avohakkuusta on kulunut 60 v. Ei mikään ihme, että on jatkuvan kasvatuksen kannattaja. Niin minäkin olisin samoilla kokemuksilla.
Ilmeisesti saanut perinnönjaossa loppunhakatun metsätilan. Luullut saavansa hyvän, mutta totuus paljastui liian myöhään. P:n puhuminenkaan ei kiihdytä risukoiden kasvua. 60 v joutuu odottamaan tuloja, jolloin on jo haudassa.
Perko se jaksaa, vaikkei ymmärrä sijoitustoiminnasta mitään. Korjaisi nyt ensiksi perusvirheen metsän uudistamikulujen osalta, kun vertaa niitä esim osakesijoituksiin. Jos uudistamiseen ”sijoittaa” 2000 €, niin verottaja hyvittää siitä vähintään 600 €. Jos sijoittaa osakkeisiin, niin verottaja ei palkitse mitenkään.
Energiapuubuumin varjolla ei taimikoita kannata jättää raivaamatta. Kuitenkin eilenkin tosi tiheää taimikkoa raivatessa tuli mieleeni, kannattaisiko jättää normaalia tiheämmäksi. Istutuskuusikko vuodelta 2010, jonka raivasin 8 v sitten. Kovasti oli koivua, haapaa, pajua ja leppää vesonut, niin, ettei tahdo sekaan sopia. Lehtipuut olen lähes järjestään kaatanut. Kuusiin ei ole vielä ehtinyt tulla latvavaurioita. Taidan kuitenkin jatkaa kuusien ehdoilla.
Pitäisiköhän sittenkin ryhtyä persuksi tai kokkariksi, kun eivät kiristäneetkään eläkkeeni verotusta? Ehkä vielä odotan, mitä tekevät raippaverolle.
Itsekin menin opintoihini sopiviin töihin opiskeluaikana. Niin kaikki muutkin kurssikaverit. Todettiin, että töihin on mentävä, että oppii jotakin. Opinnot hieman ehkä venyivät, mutta osaaminen ja palkka oli valmistumisen jälkeen toisella tasolla kuin muutoin.
Katsoin YLE:n laskurista, miten minulle käy tässä eläkkeiden verokorotuksessa. Ei vaikutusta, eli selvisin säikähdyksellä. Vaimolla huomattavasti pienemmän eläkkeen verotus kiristyy. Parempi olla hiljaa kotona.
Ei kannata uskoa kaikkea, mitä lehdissä kirjoitetaan. Omaan järjen käyttö on usein paikallaan.