Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Nostokoukku näyttää olevan näissä hyötysuhdelaskelmissa samoilla linjoilla kuin eräs henkilö, kun joskus 1970 – luvulla keskustelin hänen kanssaan ilmastoinnin lto-laitteen hyötysuhteesta. Itse räknäilin se olevan 70 %. Hänen mukaansa 100%. Peruste: kaikki mikä saadaan talteen saadaan talteen. Eli 100%.
Villellehän kävi flaxi. Jos olisi jättänyt nuoret naiset rauhaan, ei olisi nyt ministeriainesta. Kyllä mieskuntoisuudesta on hyötyä. Turnauskestävyys voi olla heikko kohta.
Visa nyt sekoittaa asiat. Tuulimyllyjen hyötysuhteesta ei lienee selvää käsitystä. Sen sijaan tehokerroin on jo suuremmilla myllyillä n. 0,45. Eli, jos tehokerroin on 0,45, 10 MW myllyn keskiteho on 4,5 MW.
Aurinkopuistolle voidaan määrittää hyötysuhde, joka on puiston tuottama sähkö jaettuna puiston alueelle tulevalla auringon säteilyenergialla. Jotta tuulipuiston ja aurinkosähköpuiston hyötysuhteita voidaan verrata, pitäisi määrittää tuulipuiston yli virtaavan tuulen vuotuinen energiamäärä, johon vaikuttaa myös etäisyys maan pinnasta. Hankala tapaus. Osa puiston läpi virtaavasta tuulesta vielä ohittaa myllyt.
Joka tapauksesta tuulipuistosta saataneen sähköenergiaa enemmän/ha kuin aurinkopuistosta.
Tehdäänpä karkea suuruusluokkatarkastelu, ettei jouduta ihan harhapoluille.
Aurinkoenergiaa tulee hehtaarille vuodessa noin 10 GWh.
Hyväkasvuiseen puustoon ja maakarikkeeseen tästä sitoutuu n. 20 MWh, eli 0.2 %.
Aurinkopanelikenttä (panelit+muu kentän alue) muuttaa sähköksi aurinkoenergiasta noin 700 MWh/ha/a. Eli n 7 %. Jos ko sähköllä tehdään vetyä ja se avulla synteettistä polttoainetta niin, ettei syntyvää jätelämpöä hyödynnetä, saadaan em 7% hyödyksi enää n 1.4%, joka kuitenkin hyödyntää aurinkoenergiaa vielä 7 kertaisesti metsään verrattuna. Jätelämmön hyödyntäminen parantaa tilannetta vielä huomattavasti aurinkopanelien eduksi.
Ei metsien avulla päästä tästä hiilipäästöongelmasta puusta pitkään. Ihmisen keksintöjen tehokas hyödyntäminen on ainoa mahdollisuus. Ihmisen mukavuudenhalu on suunnaton. Ei se mistään luovu. Vähäpäästöisillä ratkaisuilla saadaan ainakin jotakin aikaan.
Hallitusohjelmaa sorvattiin tiukan julkisuusverhon takana. Näin saatiin työrauha neuvotteluihin. Julkisuusverho avattiin eduskunnassa, kun hallitusohjelmasta keskusteltiin. Lopputulemana yksi ministeri jätti eroilmoituksen. Ko ministeriö on nyt välitilassa vanha, vielä virassa oleva on eroamassa ja uudesta ei ole tietoa.
Eilen hallitus kokoontui pelisääntökeskusteluihin tiukan julkisuusverhon taakse. Hyviä keskusteluita kuulemma käytiin, mutta sisällöstä ei ole julkista tietoa.
Hallituksen toimivuuden kannalta suurempi avoimmuus neuvotteluvaiheessa olisi ollut paikallaan. Näin julkisuuden kautta olisi hallituskuviota ”harjattu” jo heti alussa, eikä jälkijättöisesti. Hallituksen toimintakyky on nyt melko heikko, kun sen vasta syntyneen lapsen tyyppinen nahan ohuus ei kestä yhtä äkkiä alkanutta jukisuuden harjausta.
On se kumma, kun persut vahvempana ei pysty puolustautumaan heikon RKP:n hyökkäyksiltä. Persuilla taitaa olla heikko kunto, mihin viittaa keskivartalolihavuus. Rantaruotsalaiset ovat selvästi soukempia ja omaavat paremman turnauskestävyyden.
Ai Orpo ajamaan persujen asiaa. Eikö Purra pysty hoitamaan hommiaan?
Veli Pohjolan mukaan energipajuu perustuva voimala/pajupelto järjestelmä olisi 500 ha pajukkoa ja 1-5 MW voimala. Oletetaan, että voimalan teho olisi 5 MW, jolloin vuotuinen sähkön tuotto olisi 40 GWh. Voi kuitenkin olla, ettei 500 ha alue pysty tuottamaan pajua niin paljoa, että ko alan pajutuotolla saataisiin sähköä 40 GWh/a. Lauhdevoimalakäytössä vaatisi pajuenergiaa 100 GWh/a.
Aurinkoenergikenttänä varmasti parempi.
Mikä on Suomen oma tarve? Nykyinen sähköntuotanto ei riitä edes Suomen nykyiseen omaan kulutukseen. Lisää siis tarvitaan. Oma kulutuskin lisääntyy (sähköautot, kaukolämmön sähkökattilat, datakeskukset jne). Uutta teollista tuotantoakin (vety ja siihen pohjautuvat polttoaineet ja metallien jalostus) tarvitaan, jotta voidaan kattaa kansakunnan menot. Pelkällä maisemataloudella ei pitkälle pötkitä.
Vapaa-ajan asuntojen rakentaminenhan on merkittävä ympäristöhaitta ja turhaa ylikuluttamista.
Mitä isompi mylly, niin sitä pienempi ympäristöhaitta suhteessa tehoon. Lisäksi korkeamman myllyn energian tuotto suhteessa sen tehoon on parempi kuin matalemmalla. Eli mitä korkeampi, sitä parempi.