Käyttäjän Maamies kirjoittamat vastaukset
-
Tämänkin luonnoksen voi vielä seuraava hallitus vielä kääntää pahemmaksi maanomistajain ja talouden kannalta. Viherkaunaista painetta piisaa.
Olikohan niin ,että liiturista korvauksia maksetaan jos on merkityksellistä haittaa maanomistajalle. Pitkän prosessin jälkeen maksetaan mitä maksetaan jos maksetaan. Luottamusta ei herätä jos joku Ala-Aho väittää korvausmenettelyn olevan kunnossa. No prosessi on olemassa, mutta korvaus ja haitat on mitä on.
Kannoissa on merkittävä määrä lahoavaa puuainesta. Kun erään kerran myin myös kannot aukkoleimikolta, niin kantokuutiot muistaakseni määriteltiin kuusisinespuun määrän pohjalta, kertoimella 0,25. Niinpä kaks satasella kuusiaukolla lahoavaa jää 50m3, kun kannot jää maahan. Onhan siinä hiiltä.
Viimeiset ostetut , vanhaan työ /harrasteautoon olen laittanut yhtä pykälää suuremmat c- luokan renkaat. Kestävät sivutiajossa sepeliä vähän paremmin ja tulee vähän lisää maavaraa. Talvikumeissa luotan Nokialaiseen nastarenkaaseen kesällä kelpaa kiinalainen. Uudemmassa perheautossa Michelin kesäkäytössä, Nokian nasta talvella.
Noin 30v sitten olin metsäjätin tilaisuudessa jossa kerrottiin mm. heidän sellulaitoksen investoinnista. Mieleen jäi yleisökysymys, että minkälaisille selluhinnoille investointipäätös on laskettu. Mieleen jäi myös vataus; jos sellu olisi 2600mk /tn niin laitos tulisi mukavasti maksuun. Tuon ajan jälkeen sellu ei juuri ole käynyt tuon hinnan alle , joten mukavasti on tullut investointi maksetuksi. Tämän päivän kuitupuun hinta kannolla tai portilla ei kovin merkittävästi poikkea tuon ajan hinnoista, joten selluteollisuuden kannattavuusongelmat ovat ajan oloon kehittynneet aivan muualta kuin puunhinnasta. Se vain on sopivan populistista huutaa puun hintaa korkeaksi, ja media ilman kritiikkiä toistaa huudon.
Konstan kanssa näen asian samoin. Olen seurannut puun hintoja yli 40 vuotta, ja todella puun ostovoima on heikentynyt merkittävästi tänä aikana. Eipä tarvitse yhtään ihmetellä ,että maassa on hakkuu- ja hoitorästejä, erityisesti harvennuspuolella. Jos raskaalla teollisuudella on ongelmia kannattavuudessa se johtuu pääosin muusta kun puun hinnasta.
Suomi on 30 vuotta eeuussa ollut ottamassa ohjeita ja määräyksiä nöyrästi vastaan. Parhaatkin neuvottelusaavutukset ovat kipeitä torjuntavoittoa. Sitä puhuttua poliittista pääomaa on pyritty kyllä keräämään, mutta onko sitä ikään eeuussa vahvasti käytetty. Ongelma on tietysti omatkin vihertävät kuiskuttelijat joita on joka puolueessa.Tällä menolla maa ennallistuu 500 vuotta taaksepäin, jolloin elämää on pääosin isoissa kaupungeissa, loppu maa jää eurooppalaisille retkeily ja metsästysmaiksi.
