Käyttäjän Maamies kirjoittamat vastaukset
-
Nykyisin keinolannoiteita , lähinnä typpeä, näköjään levitetään varhaisesta keväästä myöhälle syksyyn. Onko keskustelijolla tietoa / tutkimustuloksia miten varhaiset, jopa vielä kevätroutaiseen toukokuulla ja syksyllä myöhään tehdyt lannoitukset antavat vastinetta keskikesä levityksiin verrattuna.
Kurjen kysymykseen; Kyseisen järven valuma-alueella on kangasmaita saman verran kuin ojitettua ja vielä ojittamatonta kitu- ja joutomaatakin sama määrä. Pinta-alat karkeasti kartalta ja ilmakuvilta mitattuna. Virtausta lienee kesälläkin kanavassa jonkin verran. Puustoisella alueella kanava pääosin kulkee , tosin ns.alkulähteet ovat minulle vieraita. Havaintojeni mukaan kanavasta tulee nykyisin melko siistiä vettä järveen. Tovotaan ettei mitkään ennaltamis rääpijät lähde tekemään sinne uusia sotkuja.
Kurjelle; kanava oli tehty uuteen paikkaan jolla myös ohjattu vesiä uudelleen. Tässä varmaan osasyy rajuun muutokseen koska vanhan puron puhdistusvaikutusta ei ole ollut. Kuten edellä on todettu katsotaan eteenpäin , opitaan virheistä ja tehdään tulevat ojitukset fiksummin.
NK ja MU näkemyksiin FSC sertistä voi yhtyä. Rahalla saa leimoja ja teollisuutta kiristetään siellä missä voidaan. FSC leimasin on sen haltijalle rahakas bisnes.
Käytännön kokemusta ojituksen alapuolesta vedestä; lähialueella on n. 200ha järvi josta on otettu lähikylään vesijohtovettä n40- luvulta 70- luvulle. Järven valuma-alueella on metsäojitusta n.400ha jotka on tehty arviolta 70-90 luvuilla. Järveen on tullut ojitusalueen pääkanavaa pitkin runsaasti ikävää turvemössöä ja tientenkin tummuutta. N. 20v sitten järven tila oli tosi ikävä. Sittemmin järven tila on parantunut mutta menee todella pitkään ennenkuin on entisellään jos koskaan. Puuntuotannollisesti ojitukset ovat ihan onnistuneita mutta senaikaiset vesistösuojaukset ovat olleet olemattomat jos sitäkään.
Nostokoukku kuvaa hyvin sähköautojen heikkoa soveltuvuutta metsäisiin töihin ja harrastuksiin.
Eipä ole kukaan ministeri ole erityisesti jäänyt mieleen, mutta monelle oikeistopuolen ympäristöministerille toimikausi on tuonut isoja kuoppia poliittiseen uraan. Osaamattomat ministerit ovat olleet vahvan ministeriön ohjauksessa ja näin päätökset ole aina miellyttäneet äänestäjäkuntaa.
Suomalaisesta uutisoinnista, erityisesti YLE ja hs, saa sen vaikutelman että koko Itämeren reheveöityminen on meidän maa- metsätalouden syytä, ja asia korjaantuu syyt poistuu. Ihan tiedostettua valtapolitiikkaa.
Minusta ojien varret on syytä olla kokonaan hoidon piirissä ainakin omana työnä tehdessä . Vieraalla teetettäessä voi harkita kustannus- hyötysuhdetta. Ojanvarsien risukon hakkuu tulee vastaan mahdollisen ojan perkauksen yhteydessä ja hoitamattomana ei siitä tule pinoon juuri mitään, paljon vain raivauskulua. Pikemmin penkat tulisi saada nopeasti järeytymään. Viime kevättalvella meillä oli hyvä keli siistiä ojanpenkkoja ojanpuolelta kun paikoin ojanpohjalle oli hyydyttänyt paksun jään. Omalle silmälle sopi siistitty ojanvarsi.
Näkisin pienialaiset kuusista muodostuvat riistatiheiköt männikössä ja koivikkojen alla suojana kanalinnuille ehkä myös jänikselle ilmavaaraa vastaan. Nuorissa kuusikoissa on suojaa riistalle jo itsessään, siinä ei lisätiheikköjä tarvita