Käyttäjän Maamies kirjoittamat vastaukset
-
Motokuskin kanssa näkemykseni ovat samanlaiset. Mielelläni suosin kiertoajan jatkamista ja siellä loppupäässä yksi tai kaksi yläharvennusta jos kohde kunnon puolesta on perusteltua. Sopii moneen paikkaan kunhan ei vie hakatessa liian harvaksi. Usein sitten päätehakkuu ja viljely.
Suorittava puhuu asiaa, jatkaisin vielä, että metsäalalla(ehkä muillakin toimialaloilla) kauniit puheet ja vakuuttelut vahvasta kumppanuudesta, vastuullisuudesta, yhdessä kehittämisestä ym. joutuvat helposti romukoppaan isomman oikeudella, kun yhtiöllä talous hieman sakkaa. Ongelman kohtaa niin henkilökunta, yrittäjät kuskeineen kuin metsänomistajatkin. Metsänomistajain kumppanuussopimuksetkin helposti unohdetaan ellei muista pitää tiukasti puoliaan. Metsäalan yrittäjiä ja kuskeja rasittaa arvattavasti töiden ainainen äkkinäinen nykivyys ja tauot. Siiten vain ihmetellään kun alalla ei tahdo olla riittävästi tekijöitä kiireisenä aikana.
Teiden varsiin rakennettavat sähkölinjat tuovat todella usein mukanaan puutavaran varastointiongelman ,joka jää usein huomiotta sopimusta tehtäessä. Langan alle kun ei saa varastoida niin vastaavan korvaavan laanin saaminen voi joskus osoittautua todella hankalaksi. Vaikka onnistuisi ,korvaavalle varastolle usein siirtomatka pitenee, kesäkorjuu voi muuttua talveksi ym ;kaikenkaikkiaan leimikon korjuu hankaloituu ja arvo laskee. Haitta voidaan laskea ja tulee vaatia sopimuksella asianmukainen korvaus tai teettää sähköyhtiöllä korvaava varasto. Perusteet on olemassa.
Metsästysoikeus mailleen kuuluu maanomistajalle, oikeus on usimmiten vuokrattu metsästysseuralle. Näinollen maanomistajilla on kyllä paljonkin mahdollisuuksia vaikuttaa seuroihin miten paljonko hirvi- ja vhp lupia haetaan ja käytetään. Hirvikannat ovat monin paikon lähellä asetettuja tavoitteita, mutta vhp kannat lounaisessa Suomessa näyttävät olevan todella korkeat. Uskoakseni tihentymäalueella vhp lupia kyllä tulee kun niitä vain haetaan. Keinoja kannan leikkaamiseen kyllä on jos todella niin halutaan. Maaomistajilla on tässä vaikutusmahdollisuuksia kannan alentamiseen jos ovat asiasta yksimielisiä.
Suoraa kokemusta mhy korjuupalvelusta minulla ei ole, mutta mhy on minun lähialueella, täälla Hannes-myrskyn tuhomailla, ainut toimija joka panostanut vahvasti myrskytuhojen korjuuseen. MG on hoitanut myös myrkytuhoja vähintään markkinaosuutensa verran, kuitenkin mäntyhankintatukkia vahvasti vältellen. Kaksi muuta suurta ja sahat ovat huonosti osallistuneet vahinkopuiden korjuuseen. Lähinnä ilmeisesti pääosin vain sopimusasiakkailta ovat puuta vastaanottaneet. Hannes-myrskyn tuhoalue oli kuitenkin koko maan mittakaavassa verrattain pieni, siispä täällä on ihmetelty miksi isojen toimijoiden autot ja junavaunut eivät voi viedä tukkeja muualle Suomeen ja himmata toisaalla hieman korjuuta. Taas tuli selväksi että isojen toimijoiden puheet toiminnan vastuullisuudesta ovat vain sananhelinää. Paikallinen mhy on mielestäni ainut toimija joka on näyttänyt toimivan vastuullisesti myrskypuiden korjuun suhteen. Täällä tuulituho puuta jää todella paljon metsiin , pääosin vähäisten kertymien vuoksi , mutta myös heikon hankintatukkimarkkinan takia. Metsiin on nyt tulossa reippasti lahopuuta, niin ettei kyllä muutamaan vuoteen tarvitsisi vartavasten niitä tehdä.
Kanlintukantojen heikentymisen lisäksi niiden kannanvaihtelun syklit ovat loiventunut kun vertaa 70- 80 luvuille ja siten että huippuvuodet ovat leikkaantuneet pois. Kanta on tasaisempaa ja heikompaa. Ajallisesti tämä muutos on tapahtunut sen jälkeen kun kanahaukka rauhoitettiin. Kanahaukalle kanalinnut on mieluinen ja merkittävä ravintolähde.
Yhteisöjen asiointi ja erityisesti muutokset pankeissa ja vakuutusyhtiöissä on monasti tehty kovin vaikeaksi. Tarkoitusella kenties? Halutaan pitää kiinni helposti rahastettavia asiakkaita , joiden kuukausihinnoittelu on vielä usein yrityspuolelta vaikka rahaliikenne on aivan mitätöntä. Esim pienet tiekunnat ja yhdistykset. Pankkikuluihin voi mennä merkittävä osa vuosittaisesta tulosta .Kertokaa vaan nämä asiakkaitaan juoksuttavat pankit avoimesti niin tietää muutkin varoa.
Jos vieraslajit halutaan oikeasti vähiin, kaikki lailliset pyyntikeinot tulee olla käytössä. Ketun osalta jatkuva metsästys juuri pitää mm.kapin loitolla. Pienpedot verottavat reippaasti mm. kanalintuja. Kyllä metsästäjät haluavat harrastaa myös kanalintujen pyyntiä ja yrittävät pitää niiden kantoja hyvällä tasolla. Tästä näkökulmasta on aivan luonnollista että harrastetaan pienpetopyyntiä. Kanalintukannat olivat huomattavasti paremmat yli 40 vuotta sitten jolloin ketun nahasta maksettiin ja kanahaukka oli rauhoittamaton.
Oletettavasti korjuupalveluun voimakkaasti panostaneet yhdistykset ovat nyt vaikeuksissa kun teollisuuden puun käyttö on laskenut ja yhtiöt ottavat puunsa luonnollisesti ensisijaisesti omalta organisaatiolta. Perusydintoimintaa toteuttavat pienet yhdistykset ovat tässä tilanteessa vakaammalla pohjalla.
Kaikki kolme isoa kehuvat itseään vastuullisuudellaan ja serteillään. Kuitenkaan firmoille ei pääse nuoret halukkaat hommiin esim. raivaussahatoihin palkansaajana vaikka työvoimasta on tunnetusti pulaa. Tulisi heti olla yrittäjä ja siinä on selvä aloituskynnys, pitäisi saada kokeilla harjoittelijana .Samat yhtiöt kehuvat julkisuudessa kuinka paljon he ottavat kesätöihin nuoria, mutta se koskeekin pääosin vain tehtaita, ei metsäosastoja.
