Käyttäjän Maamies kirjoittamat vastaukset
-
Salaojitus on senverran kallista puuhaa ettei sitä kannata metsiin ajatella. Myöskin niiden toimivuus metsätalousmaalla on kyseenalaista. Tiedän suon jonka erään liikemiehen kerrotaan salaojittaneen 70-luvulla. No ,ei ole onnistunut, kitumaata edelleen , osin joutomaata. Turvepelloilta on kyllä sellainen havainto että putkesta tuleva vesi on kirkasta. Putkitkisto on toki turvekerroksen alapuolella.
Groupin kertotoma 9 ekun etu tullee pääosin osuuspääoman koroista. Ne taas eivät jakaudu tasaisesti. Isot sijoittajat ottavat pääosan. Grouppi palkitsee hyvin jos on myytävää riittävän usein ja on mahdollisuus sijoittaa rahansa sinne. Varojen takaisin nostossa tulee olla tarkkana ettei menetä takaisin saatuja pääomabonuksia vai mikä rahastokorotus se on. Vähän sekava himmeöi.
Jonkin verran on metsänomistajia jotka eivät aukkoja metsiinsä hyväksy. Jotta heidänkin metsistään saataisiin puuta liikkeelle ja valuuttaa kansantalouden myllyyn on hyvä että heille on olemassa vaihtoehtoja aukoille. Ja mikä sen parempi jos he itse kokevat vielä talodellisesti mielekkääksi. Myös tiedetään, että monille metsiensä tuoton maksimonti ei ole kovin tärkeää.
Omilla metsästysmailla ja muutoinkin lähialueilla on nähdäkseni kanahaukat runsastuneet selvästi vaikkapa 80- lukuun verrattuna. Kantojen kehityksessä lienee siten maakunnallisia eroja. Aikaisempina vuosikymmeniä paikalliset riistanhoitoaktivistit saivat myös toimia kanahaukan kannan säätelyssä. BirdLifen lukuihin en liikaa luottaisi, näkisin niissä on poliittista tarkoitushakuisuutta.
Mielenkiintoinen case jos pohditaan kulkemista raakkuleimikoille kulkuoikeuksien kautta. Lehtitietojen mukaan kulkuväylä hakkuualueelle on muodostunut aikojen kuluessa ilman että siihen on puututtu, ja näin voidaan katsoa käytetyn väylän olleen vakiintunut tie palstalle. Se, että onko väylää käytetty tavanomaisesti vain talvisin ei lehtitiedoista selviä. Yleensä jos kulku halutaan jonnekin katkaista ,muutoksen hakijan täytyy osittaa alueelle uusi reitti tai hakea tietoimitus ja myös kustantaa siitä aiheutuvat kulut ja haitat. Suurempia ongelmia joelle ei olisi ilmeiseti ollut jos Enso olisi malttanut odottaa korjuussa kunnolliseen routatalveen?
Todella hyvä kun Suomessa pyritään hoitamaan työsuojeluasiat mallikkaasi, mutta….. miksi vain tässä tapauksessa vain suomalaisen valmistajan osalta. Tapaus kuvannee laajemminkin suomalaista laajaa byrökratiaa ja pykälien tulkintaa suhteessa verrokkimaihin. Suomalainen yrittäjyys jäänee tässäkin asiassa takamatkalle naapurimaiden kilpailijoihin nähden.
