Käyttäjän Maamies kirjoittamat vastaukset
-
Reiman maataloustietämys vaikuttaa verrattain ohuelta moneltakin osin. Maataloussektori joutuu toimimaan juuri niillä ehdoilla mitä valtiovalta/ EU on sanellut. Jos toiminta näyttäytyy tuottamattomana, havainnoitsija ei ole tullut ajatelleeksi isompia kokonaisuuksia mm.omavaraisuuden suhteen erilaisten kriisien sattuessa. Sinänsä aihe sivuaa aloitusotsikkoa. Vihreiden maatalouspolitiikkaa suosii käsittääkseni laajaperäistä tuotantoa mieluusti luomua ja kasvissyöntiä.
Olen Perkon kanssa samaa mieltä, että metsänomistajilla tulisi olla puukaupparintamalla enemmän yhteistyötä, toki kilpailulainsäädännön puitteissa. Keskittämällä leimikkoja ostajakin saa logistisista etuja. Tietenkin yhteistarjouspyynnöissä jokaisen leimikko hinnoitellaan erikseen, ja ostajat laittavat tietenkin omia ehtojaan jos vaikka keskittymä supistuu. Mhy:t jossainpäin tekevätkin keskitettyjä tarjouspyyntöjä. Raakapuun hinnat näyttävät olevan lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna kohtuullisilta, mutta kun verrataan vaikkapa kuitupuun ostovoimaa 80-lukuun niin heikkohan tuo hinta ja tulokehitys on .Metsänomistajan siivu kokonaiskakusta on kaventunut.
Tuota aikaisuuslisillä yms. tilastomanipulointia on aina ollut. Voi vain arvella miten runkohintakaupat kirjautuvat tilastoihin. Alueilla jossa on vain esim. kaksi metsäteollisuus ry ostajaa heidän on helppo seurata tilastosta kilpailijan hinnoittelua. Varmaan siksi näytetään alhaisia hintoja. Energiapuulla oli joskus toisinpäin; käytänössä pystyhinta oli lähes nolla, mutta kun yhtiö sai kuitata tuet niin hinta näyttikin jo mukavalta.
Kyllä tietylly määrälle hankintapuuta on sijansa maamme metsien hoidossa. On paljon kohteita jotka eivät pysyyn kelpaa, mm. eritysen pienirunkoiset harvennukset ja pienet kuviot. Hankintapuun hinnoittelussa teollisuus toimii määräävänä isomman oikudella. Kuusitukilla se on selvemmin nähtävissä. Vaikka tukkierä olisi pysykaupan erää vastaava, oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja laadutus sahalla, niin priiman hinta jää merkittävästi pystypuun tienvarsihinnoista.
Lyhyiden tukkipituuksien merkitystä voi pohtia lukemalla tarkasti tarjoajan lisäehtoliittet ja mitta- ja laatuvaatimukset. Hyvin usein niissä on ,että lyhyitä mittoja, alle 43dm,max 5%. Samon löytyy esim. minimirunko 43dm×15cm. Tarkoittaa ettei tyveltä pientä lyhyttä tehdä. Monella sahalla 37dm on lyhin mitta. Tyypillisisä 31 ja 34dm pituuksien käyttäjiä Etelä-Suomessa ovat ns. pikkutukkisahalinjat johin kovin paksut pölkyt edes sovi. Moton ohjelmalla ne vähäiset lyhyet mitat on usein ohjattu tehtäväksi rungon latvasta.
