Käyttäjän Maamies kirjoittamat vastaukset
-
Jo nykyisellään on jolloinkin järkevää jäädä uudisrakennukssa kiinteän verkon ulkopuolelle. Mm. omalla tontilla olevat , erilliset kohteet on voi olla järkevää järjestää agrigaattien varaan. Lisäksi suurella sulakekoolla liittymis- ja kk- maksut ovat kovin korkeat, jolloin agrigaatti on hyvä vaihtoehto jos tehontarve on suuri mutta käyttötunnit vähäisiä.
Ranelta ansiokasta laskentaa. Kuten on jo vanhastaan tunnettua matematiikka ei ole päättäjiemme vahvimpia puolia. Hyviä puhujia he ovat.
Siksipä tarpeettoman tuntuisikin pykäliä tulee. Edelleen jos lasketaan paljonko pinta-alaa on perinteisesti käsitelty hakkuin pesintäaikana. Karkeasti , jos neljä korjuukertaa sadan vuoden kiertoaikana, tekee neljälle prosentille pinta-alaa käsittelyä vuosittain. Pesintäaikaista korjuuta on noin 10% , joten pesintäaikaisen korjuuala jää alle prosentin vaikka lukuja miten pyörittelee. Isossa kuvassa ei merkitystä, vaikka yksittäiselle pesälle voi olla katastrofi.YEL ja myel eläkemaksuja ei ole ymmärtääkseni rahastoitu ja kun eläkkeen saajia on näissä ryhmissä on merkittävästi enemmän kuin maksajia niin ei voida olettaa että nykyiset yrittäjät maksaisivat suoraan kaikki entisten yrittäjien eläkkeet. Näiltä osin eläkejärjestelmä on jo romahtanut jos ja kun valtio joutuu osallistumaan yhteiskunnan lupausten mukaisesti eläkelaitosten kassanhoitoon. Mielestäni on väärin puhua yrittäjäeläkkeiden tukemisesta jos romahtanut järjestelmä vain lunastaa lupauksiaan.
Onhan se melkoista valtapolitiikka maaseudun asukkaita kohtaan kun suurpetokantojen annetaan kasvaa niin suureksi että ihmisten pitää pelätä lastensa ja kotieläinten puolesta. Todellista biologista tarvetta näin suurille petokannoille ei ole. Itärajalta tulee lisäksi aina täydennystä. Veronmaksajille tulee kalliiksi näin suuret kannat.
