Käyttäjän Maamies kirjoittamat vastaukset
-
Kanlintukantojen heikentymisen lisäksi niiden kannanvaihtelun syklit ovat loiventunut kun vertaa 70- 80 luvuille ja siten että huippuvuodet ovat leikkaantuneet pois. Kanta on tasaisempaa ja heikompaa. Ajallisesti tämä muutos on tapahtunut sen jälkeen kun kanahaukka rauhoitettiin. Kanahaukalle kanalinnut on mieluinen ja merkittävä ravintolähde.
Yhteisöjen asiointi ja erityisesti muutokset pankeissa ja vakuutusyhtiöissä on monasti tehty kovin vaikeaksi. Tarkoitusella kenties? Halutaan pitää kiinni helposti rahastettavia asiakkaita , joiden kuukausihinnoittelu on vielä usein yrityspuolelta vaikka rahaliikenne on aivan mitätöntä. Esim pienet tiekunnat ja yhdistykset. Pankkikuluihin voi mennä merkittävä osa vuosittaisesta tulosta .Kertokaa vaan nämä asiakkaitaan juoksuttavat pankit avoimesti niin tietää muutkin varoa.
Jos vieraslajit halutaan oikeasti vähiin, kaikki lailliset pyyntikeinot tulee olla käytössä. Ketun osalta jatkuva metsästys juuri pitää mm.kapin loitolla. Pienpedot verottavat reippaasti mm. kanalintuja. Kyllä metsästäjät haluavat harrastaa myös kanalintujen pyyntiä ja yrittävät pitää niiden kantoja hyvällä tasolla. Tästä näkökulmasta on aivan luonnollista että harrastetaan pienpetopyyntiä. Kanalintukannat olivat huomattavasti paremmat yli 40 vuotta sitten jolloin ketun nahasta maksettiin ja kanahaukka oli rauhoittamaton.
Oletettavasti korjuupalveluun voimakkaasti panostaneet yhdistykset ovat nyt vaikeuksissa kun teollisuuden puun käyttö on laskenut ja yhtiöt ottavat puunsa luonnollisesti ensisijaisesti omalta organisaatiolta. Perusydintoimintaa toteuttavat pienet yhdistykset ovat tässä tilanteessa vakaammalla pohjalla.
Kaikki kolme isoa kehuvat itseään vastuullisuudellaan ja serteillään. Kuitenkaan firmoille ei pääse nuoret halukkaat hommiin esim. raivaussahatoihin palkansaajana vaikka työvoimasta on tunnetusti pulaa. Tulisi heti olla yrittäjä ja siinä on selvä aloituskynnys, pitäisi saada kokeilla harjoittelijana .Samat yhtiöt kehuvat julkisuudessa kuinka paljon he ottavat kesätöihin nuoria, mutta se koskeekin pääosin vain tehtaita, ei metsäosastoja.
Perinteisesti puukaupoissa yksi neuvoteltava asia on rahaliikenne. Ostajat eivät ennakkoja nykyisin automaattisesti tarjoa, mutta kannattaa ottaa esiin. Firmat kyllä yrittävät ohjata myyjiä ennakkojen sijaan pankkien puheille. Ennakko on yleensä korotonta eikä vaikuta yksikköhintaan ja kun kauppa-aika voi olla jopa kolme vuotta niin parempihan raha on olla omassa lopsassa korottona.
Kansanomaisesti keskustellaan siitä onko tukkia hakattu kuitukasaan. Pyytämällä ns pitkä lista jossa on myös kuitupölyt läpimittaluolittain, niin siitä näkee paljonko on tehty tukkikokoisia kuitupölkkyjä ja onko tehty lyhkäisiä mittoja ja missä läpimittaluokissa. Jotta voi tehdä arvion katkonainen laadusta täytyy olla leimikon laatu nähtynä ennen hakkuuta. Pyytämättä ei ns. pitkiä listoja yleensä anneta.
Metsästyksen salliminen katsotaan vahinkojen ennaltaehkäisimiseksi. Vahinkoarviossa katsotaan kasvatettavaa valtapuustoa , sen kuntoa ja tiheyden säilymistä. Omavastuuraja lienee edelleen 170e, jonka ylittyessä korvataan kokonaan arviointikustannuksineen. Yotubessa on ollut Metsäkeskuksen opetusvideo hirvivahinkoarviosta. Kannattaa katsoa.
