Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Lähinnä kyse on siitä kun ruvetaan valkkaamaan laatumetsää niin on eriasia onko havupuuta vaikka 1600kpl/ha vai 800kpl/ha. Tahtoo aina jokunen taimi tuhoutua erinäisten syiden takia, sitte on vielä seassa lenkoa ja kaks haarasta. Jos lähtökohta on 1000kpl istutettuja ja niistä 300kpl kadonnut niin voi se 700kpl hankala laatumetsää ruveta valkkaamaan vaikka sekaan olisi joitakin luonnontaimia tullutkin.
Panulle sanoisin että on kyllä paljonkin maapohjia joille ei luontaista taimiainesta tahdo syntyä. On kivenmäismaita jonne luontaista tulee herkästi mutta rehevämmällä tulee heinittymis ongelma niin silloin on tärkeää että ”raskii” laittaa taimia riittävästi hyvän taimikon aikaan saamiseksi.
Kärkkäisen Matti taisi poistaa siemenpuut heti kun oli ollut hyvä siemen vuosi. Eli jo ennen kuin sirkkataimia oli ilmestynyt kun oli varma että taimia rupeaa syntymään.
Ketolan Jyrkiltä varsin hyvä kolumni metsälehdessä sekaistutuksesta ja uudistamisesta muutenkin. Jotenkin itsekkin olen nuita Ketolan miehiä uudistamisessa. On ihan loogista kun täälläkin monet jo laskee istutustiheyksiä johonkin 1000 taimeen/ha ja sitten toivotaan että kyllä sinne jotakin tulee, niin sitä kautta metsien laatu rupeaa pitkällä aikavälillä heikkeneen. En ole tavannut nimittäin metsänomistajaa joka valittaisi että taimikossa on liikaa havupuuntaimia. Sekaistutusta kyllä itse käytän siellä missä se on järkevää mutta muuten olen pitänyt taimimäärät normaaleina.
Maalevitys
Tolopalle kustannukset levitys+horustuhka n.500€/ha. Tuki 270€ nii jää siitä vielä about 200€/ha maksuun.
Niin mutta eikö se suorittava ollu pyörällä tuhansiakilometrejä ajamalla tarkastanut hirvituhot eikä niitä ollu löytänyt. Samoin Nostokoukku oli ajellut autolla ympäri ämpäri ja ei ollu näkynyt hirvituhoja.
Ei onnistu. Pitäisi vielä löytyä se vettä läpäisevä maa. Eli=juokseva vesi
Minustakin nykyinen laki on hyvä kun se sallii monipuolisen metsänkasvatuksen. Puutuomas on oikeassa että paljon sitä virheitä tehdään jaksolisessakin mallissa. Siksipä sitä osaamista on yrittänyt itse kehittää että välttäisi niitä.
Harvon KeMeRatin kanssa olen samaamieltä mutta nyt olen. Kyllä ne turvemaat olisi täynnä rauduksia jos ne siellä viihtyisi. On niitä sen verran paljon ojittu ja lannoitettu että kyllä ne olisi sinne ilmestyneet.
Eikö se Buffetin filosofia ole omistus ikuisesti. Ostaa halpoja aliarvostettuja yhtiöitä ja laittaa ne tuotto kuntoon, sen jälkeen omistaa ja nauttia tuotoista. Tätä periaatetta olen yrittänyt metsätilakaupoissa soveltaa, etsinyt tiloja (=yhtiöitä) jotka ovat jostakin syystä olleet aliarvostettuja. Näitä kun olen saanut ostettua niin sitten laitellut niitä aina hyvään tuotto kuntoon. Hakkuita vuosittain voisi verrata vaikka osinkoihin joista osa sijoitetaan metsään takaisin ja osa laitetaan tietysti elämiseen.
En tiedä kumpi on parempi? Se jos olet pörssiosakkeita ostanut 200 vuotta sitten tai metsää 200 vuotta sitten. Voi olla että pörssirahat olisi kadonnut kun ei taida enää montaa firmaa olla sieltä 200 vuoden takaa pystyssä mutta metsä todennäköisesti olisi kasvanut joka vuosi.