Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Nykyään on kyllä hyviä työvaatteita mistä valita. Hyvä laatusia kun ostaa niin ovat aika pitkäikäisiäkin. Takkeista monesti vetasuja menee mutta niitä voi aina uusia. Metsurinhousut nuo alkaa loppu olla niin ne varmaan pitää seuraavana uusia. Niihin taitaa mennä se 200-300€ että hyvät saa.
Suolasta on bonuksia muokkauksiin käyttää, sen verran tiedän kun olen kysellyt hintoja. Taimiin ja istutuksiin paremminkin voi, niissä ei niinkään eroa ole. Lannoituksia pidän hyvänä jos ylimääräisiä bonuksia on. Tärkeämpänä puukaupassa itse pidän hyvää katkontaa jolla kuittaantuu pikkubonukset moninkertaisena. Niimpä suosin sahoja päätehakkuilla ja tukkiharvennuksilla
Elikkä pitäisi toivoa kuivaa kevättä. Mäntyä olisi pääasiassa istutusalueet, jonkin verran sekaistutusta. Joo Elikkä ei niinkään kuusella olisi hyötyä niin passaisi hyvin omille istutuksille tälle keväälle.
Metsälehdessä oli hyvä juttu hirviongelmasta. Vain 10% hirvituhoja kärsineistä haki korvauksia, maksettujen korvausten mukaan tehdään pitkälti kantatavoitteet. Samoin kritisoidaan metsästäjien kanta-arvioita jotka eivät tahdo pitää paikkaansa, aina kanta liian alas arvioitu. Siinä jutussa oli ihan hyvää pohdintaa puolueettoman selvitystyöryhmän perustamisesta. Saatas todelliset kannat paremmin selvitettyä ja järjestelmästä demokraattisempi.
Suoraan ne kannattaa muokkaajat kysellä, samoin jos suoraan yrittäjämetsurit saa istuttamaan niin äkkiä välikäsien katteissa säästää. Metsätalouden ongelma tahtoo olla että kaikki toimet ulkoistetaan vaikka ne pystyisi helposti itsekkin järjestämään, vaikka toki ymmärrän että kaikilla ei ole aikaa mutta on se monilla kiinni viihteliäisyydestä.
Ei vielä mutta ajattelin tilata neljä automaattiannostelijaa ja 14ha alalle niitä rakeita. Eikö niistä ole hyviä tuloksia saatu. Kiinnostaa tuo hyvä puunkasvu niin tulee lannoteltua paljon. Tuhkaa odottaa 40tn, rakeistettua booria viimeviikolla levitin 2ha ja vielä 15tn metsän np:tä ja salpietaria odottaa kevään/alkukesän lannoituksia. Kiireinen kevät odottaa, tuskin malttaa oottaa
Niistä vois kyllä tässä valtion tilanteessa verolle laittaa ne kilometrit. Siinä sais hyvin näitä lakon aiheuttamia kuluja korvattua
Jovainin juttujen ongelma vaan on se että siinä rinnastetaan normaalit metsänomistajilla käytössä olleet metsänhoito toimet jk:hon. Kun on juttuja lukenut niin Jovainin mielestä jaksottaisen metsänhoitoon liittyvät käsittely tavat ovat monilta osin jk kasvatusta. Jos menetelmät sekotetaan niin kaikki me silloin harjoitetaan jk kasvatusta.
Ei tuossa jutussa kyllä trombista puhuttu. Se minun neuvoja siitä jk:sta joka käski ajaa ppa alas oli kokenut innoforin mies. No minä tein sitten siinä varovaisen yläharvennuksen, tuulituhoja ei käytännössä ole kuin muutamia runkoja ja nyt ajattelin parinvuoden sisään harventaa sen uudelleen mutta osan voisi jo vetää aukoksi kun on aika järeätä. Taimettumista on tullut mutta valoa pitäisi saada. Tämä esimerkki kertoo että metsänomistajalla täytyy olla omaa ajattelua että ei ulkoista kaikkia ratkaisuja ns.ammattilaisille.
Kyllä minä olen lannoittanut jaksollisia metsiä heti harvennuksien jälkeen, eikä ole kyllä sanottavammin ollut tuulituhoja.
Tuo on totta mitä Jovain sanoo ” sen minkä taakse jättää sen eestään löytää.” Nyt kun olen kierrellyt hangilla jaksollisesti kasvatettuja metsiä niin ei voi kun ihmetellä miten paljon hakkuu mahdollisuuksia löytyy. Kertoo että oikeita asioita on tehty ja kannattaa varmaan jatkaa samanlailla kun homma onnistuu.