Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Eikö tässä ole kohta 1000 sivua jk:sta keskusteltu niin aika vapaa sana on ollut.
Itse ajattelen metsäkokonaisuutta yrityksenä jossa puut ovat työntekijöitä. Toiset puut tuottaa paremmin kun toiset vähän niin kuin ihmistenkin tuottavuudessa on eroa. Metsien rakenne on sellainen että aina on hakattavaa joten vuosittain pystyn seuraamaan miten yrityksellä menee. Nyt on mennyt todella hyvin kun puunhinnat ovat nousseet huomattavasti enempi kuin kustannukset. Niimpä tuloksen teko on ollut ihan mainiota.
Siinä metsää omistamaton leikkii asiantuntijaa
Maataloutta ja metsätaloutta ei kyllä kannata niputtaa yksyhteen. Ero on huomattava pelkästään siinä että metsätalous on kannattavaa markkinaehtoisesti kun taas maatalous perustuu huomattavaan tukijärjestelmään ja ei siltikään tahdo olla kannattavaa. Mitä Reima sitten tarkoittanee rakennemuutoksella ehkä jotakin sukupolven vaihdoksia helpottavia systeemejä. Itse pidän nykyisestä metsätalouden markkinoihin perustuvasta systeemistä. Unohtamatta että omalla ammattitaidolla pystyy vaikuttamaan metsätalouden kannattavuuteen huomattavasti, se tuo ammatti ylpeyttä.
Ajelin metsäautoteitä. Ei ne nostokoukku metsäautoteiden varsilla ne taimikkotuhot ole vaan syvemmällä metsässä. Joskus kummastuttaa kun ei ymmärretä noin yksinkertaista asiaa. Samaa suorittava kirjoitteli tuossa taannoin, ajelen pyörällä metsäteitä kymmeniä kilometrejä eikä yhtään tuhotaimikkoa ole. Ei tietenkään kun ei ne teiden varsilla ole.
Täällä oli aikoinaan mhy:llä yksi tosi tehokas metsuri verokirjalla jonka jäljessä ei silti ollut moittimista, osasi vain homman ja oli tehokas. Kerran sitten minulle meinasi yhdestä toimarista että oli huomannut että sen työmailla taksat aina huonompia kuin muilla. Metsuri arveli että toimari oli tieten kateellinen kun hän metsätöillä sai parempia tilejä mitä itse toimihenkilö.
Ahkera sitä pitää olla jos pelkällä metsätyöllä itsensä elättää. Omien metsien hoito on kaikista kannattavinta metsänhoitoa.
Tässä kun lukee näitä juttuja niin muutos vanhaan metsästyskulttuuriin ei tekis pahiketta. Nostokoukulla sentään tuntuu olevan pilkettä silmäkulmassa, siitä iso plussa.
Minä olen hyvin tyytyväinen nykyiseen elämääni metsätalousyrittäjänä. Nytkin hiihtelin muutamia kuukausia kun on se mahdollisuus vaikkei tässä vielä missään eläkeiässä olla. Ihan mielenkiinnosta ja intohimosta kokeillaan eri metsänhoito tapoja. En ymmärrä miksi pitäisi katkera olla varsinkaan metsätaloudessa kun nykyään kaikki voi tehdä mielensä mukaan
Jovain kaikki minun kokeilut on tehty monikerroksisiin metsiin, yksikään kokeilu ei ole aloitettu puhtaasti jaksollisessa metsästä joita kasvatan jajsollisena kun en näe järkeä niitä ruveta muuttamaan.
Perko se ei taas ole mihinkään vastaukseen tyytyväinen.
No minulla ainakin on näissä jk kokeilu metsissä ollut tuulenkaatojen kanssa ongelmia, toinen suuri ongelma on taimettuminen joka ei tahdo onnistua. Sanotaan että ppa täytyy saada tarpeeksi alas taimettumisen aikaansaamiseksi. Sen kun teet niin tuuli rupeaa (jotka ovat normaaleja tuulia) kaatelemaan isompien puiden varjossa kasvaneita jätettyjä puita. Toinen ongelma on taimettuminen kun jätetään ne 500kpl erikokoista runkoa niin tahtoo vaan heinä ottaa vallan vähänkään rehevämmällä maalla. Joskus miettinyt heinikon myrkyttämistä jolla saataisiin taimettumista todennäköisesti aikaiseksi mutta ei se varmaan ole tarkoitus. Sitten kun katselet viiskin vuotta kun tuulet kaatelee jätettyjä runkoja ja heinäkasvaa niin tulee mieleen että ehkä tyydyn pienempään korkoon.
Joo ei se suorittava sota yhtä miestä kaipaa. Kotiin vain.