Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole itsellä kokemusta liukulumikengistä että minkälaiset on käytössä.
Tottakai ne on Puutuomas samat riskit jaksollisessakin mutta kyse onkin kummassa metsänhoito menetelmässä on suurempi riski niiden realisoitua. Silloin kun asiat tehdään oikein jaksollisessa esim. uudistamisessa niin riskit on aika pienet. Omillakin tiluksille joissa uudistamiset on oikein tehty ne ovat onnistuneet näin äkkiä arvioiden liki 100%. Yhden hehtaarin ovat myyrät syöneet vaikka olen satoja hehtaareja uudistanut. Toki hirvistä on ollut riesaa mutta en nyt hirvi tuhoja laske uudistamisen epäonnistumiseksi. Syö ne hirvet jk:n taimia jos mäntyä tai koivua on, ei ne nekään ole niiltä turvassa.
On ne riskit jk:ssa aina isommat kun isoja puita poistetaan ja pienempiä jää, joissa ei ole juuristo niin kehittynyt ja ovat lumituhoillekkin alttimpia kun ovat honteloita. Sen näkee omissa metsissä ihan normi harvennuksissa joissa poistetaan monesti joitakin isompia puita. Jonkun pikku myräkän jälkeen menet niin huomaat että on tuuli kaatanut juuri siitä kohdasta puita vaikka runkoluvut ovat ihan normaalit. Ei se sen kummempaa ole En ymmärrä Perkoa miksi esim. Näin loogista asiaa ei voi myöntää kun sehän nyt on päivänselvä. Eikä ole väliä onko jkn kannattaja vai ei
Nyt oli parina päivänä mainiot hiihtokelit. Kävin pari 2-3h lenkkiä vapaalla ihan ladulla. Aamulla kun lähtee 8-9 välillä niin puolenpäivän korvilla on jo kotona. Se on sitä tamppaajan vapautta jota toiset moittii. Joka tykkää kuntoilla niin suosittelen kun hanki vähän kovuu hiihtolenkkejä metsäsuksilla. Hyvä kartoittaa tiluksiaan ja samalla tulee hyvä matala sykkeinen peruskestävyyttä kohottava lenkki. Ei lumikengillä kävelykään huono ole, tahtoo vaan jos vähän liikaa upottaa niin huonompi kuntoisella sykkeet nousta ja kunto loppuu äkkiä.
Tuossahan markku puhuu siitä ilmastonmuokkaamisesta, kun kerran mainitsinkin että Valtaojan Esko arveli että teknologia hoitaa aikanaan ilmastonmuutoksen kun ihminen ei siihen pysty. Taisi Esko olla oikeassa.
Kaverille kävi kerran aikanaan 90-luvulla jännä homma, etupihalla paisto aurinko ja kun meni takapihalle siellä sato vettä. Liekkö ollu ilmastonmuutos jo silloin vain Oliko vain sattumaa että raja kulki talon kohdalta.
Jovainille sen verran että vielä 70-80 luvulla oli paljon isäntiä jotka itse sahasivat pieniä ja jotkut isompiakin määriä hankintana puuta. Ajoivat puut sitten jollakin pikku traktorilla tien varteen. Kuviot oli pitkälti pieni alaisia jolla ei ollut väliä kun pystyi niitä itse tekemään,. Teko kelinkin pystyi valitsemaan että ei mennyt liian kovalla pakkasella sinne missä luontaista tainta oli. Paljon moottorisahalla sahanneena tiedän että taimia pystyy aivan erillailla suojelemaan saha hakkuulla. Puun voi kaataa aina haluamaansa suuntaan eikä sitä tarvi vetää oksineen niin kuin motot joutuu tekemään. Tuossa omilla jk kohteilla mietin että kun itse sahaisi niin saisi kyllä hyvän kun taimia joutuu nyt varomaan aivan erillailla kun n.10 vuotta sitten tehdyn hakkuun aikana.
Tuolla olikin hyvä linkki tuolla monimuotoisuus ketjussa jossa tuli esille että jatkuvan kasvatuksen kenttä kokeita oli vääristelty jotta ne olisi saatu näyttämään paremmaksi.
Oma huomio jk:sta on kun elää metsästä että jaksollinen on pääsääntöisesti kannattavin metsänhoito menetelmä. Kun taas jk:lle soveltuvia kohteita on vähän (minullakin n.20ha) ja sen toteuttaminen vaatii erillaista ammattitaitoa mitä jaksollinen. Riskit ovat myös jaksollisen verrattuna huomattavasti suuremmat, aina taimettumisesta, tuulituhoista, korjuu vaurioista, korjuun ajankohdasta, hakkaajan ammattitaidosta, ja puun huonommasta hinnasta alkaen.
Perkolle vinkki että kilpailuttaa puukaupat niin lierot tippuu automaattisesti.
No joo mutta eikö koulutuksen kautta pitäisi tulla myös sivistystä, aika monilta tuntuu sitä puuttuvan. Toivottavasti se ei kerro koulutuksen tasosta.