Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
<p>Näin se täälläkin toimi niin kuin Käpysonni kertoi. Tuossa likellä yksi silloinen maitotila joka omistaa metsää n.500ha hakkuutti veromuutoksen aikoihin n.20 vuotta sitten aika isoja aukkoja. Kun niillä oli vielä silloin puulämmitykset niin palkkasivat työttömyys varoilla useamman työntekijän jotka käytännössä keräsivät aukoilta kaikki isoimmat oksatkin polttopuuksi. Puita oli hirveät läjät. Omalla isälläkin joka on yli 80v. Metsän ykköstuote on edelleen polttopuu että sitä varmasti metsässä on riittävästi.</p><p>Onhan tilanne huomattavasti vuosikymmenissä parantunut mutta kun palstan kouluja käyneet ”viisaat” ei tunne historiaa niin on aika hankala asiasta asiallisesti keskustella.</p>
Minä en oikein ymmärrä metsätalousyrittäjänä miksi sitä lahopuuta pitäisi hulluna olla talousmetsissä? Eikö se riitä että sitä tulee luonnonsuojelualueille automaattisesti kun niitä ei hoideta. Suomen talousmetsistäkin taisi olla n.30% metsiä joissa ei oltu tehty mitään metsänhoitotöitä 25 vuoteen tai yli. Pinta-alaltaan siis aika paljon niin varmasti monimuotoisuutta näissä riittää kun vain menee käyskentelemään niihin. Vaikka epäilen että moni täälläkin vouhkaaja ei taida silti mennä.
Vaikuttaahan se kannattavuuteen tuo kuitupuun 100% hinnannousu mikä on tapahtunut. Mukava se on hyviä ensiharvennuksia myydä. Luulisin että kuitupuunhinnat eivät enää tipahda entiselleen. Tämähän parantaa huomattavasti jaksollisen kannattavuutta. Jos vuosittainen kuitupuunmyynti on 1000-2000m3 niin siinähän tulee äkkiä lisä tuloa 15 000-30 000€/vuosi
<p>Näin se on niin kuin yrityksessäkin että jos jokin ei pelaa sitä täytyy rohkeasti muuttaa ja sitten kun pelaa niin vielä hieno säätää pelaamaan paremmin. Näin menestystä luodaan. Vaikka valtio nyt ei mikään yritys olekkaan niin kyllä siihen voi samoja periaatteita soveltaa mutta pelottaahan se tietysti palkansaajia kun jokin saattaa muuttua.</p>
Voihan sitä erirakenteisuuttakin kokeilla. Jonku verran sitä kokeillut mutta tuolla aikaisemmin mainitsinkin että en ole ollut tyytyväinen siihen.
Nythän sen tekee omalla kustannuksella. Olisi paha jos olisi vielä vajaatuottoisen metsän uudistamistuki käytössä, sehän taisi loppua 2015. Eli vajaatuottoiselle alueelle sai taimet ja osan muokkaus kustannuksista valtiolta. Sitä varmaan uudemman metsälain aikaan käytettäisiin hyväksi. Tiedän tapauksia ennen kemera muutosta joissa hieskoivikoita harvennettiin vajaatuottoiseksi ja hakattiin kolmenvuoden kuluttua kun hakkuu oli taas sallittua kuviot nurin. Siihen sitten hommattiin ilmaiset taimet valtion piikkiin.
Näin kuin Anneli totesi. Kyllä metsänomistaja voi kokeilla erillaisia metsänhoito keinoja niin sieltä ne aikanaan parhaimmat voi sitten käyttöön ottaa. On hyvä että on rohkeita jotka kokeilevat.
Nuohan on nuo luontaisesti syntyneet kuusikot monesti hankalia ja mietityttää itseänikin että vieläkö harventaisi vai löisikö nurin. Tahtoo olla juuri sitä Visan kertomaa monirakenteisuutta että on reilusti isompia ja sitten pienempää ja saa miettiä vieläkö tasottaa ja harventaa.
Typerää yleensäkin verrata Kotiahon talousmetsän ja luonnonmetsien lahopuun määrää. Eihän talousmetsän tarkoitus ole tuottaa lahopuuta.
No olipa kyllä Kotiaholta erikoinen lausunto. Toivon todellakin että valehtelee, luulishan tuota joku vastuu olevan Kotiahollakin. Surullista että toimittajat eivät mitään osaa kyseenalaistaa.
Nythän se on vapaata tuo metsänkasvatus niin luulis kaikkien olevan tyytyväisiä. Eipä tunnu silti olevan vaan vaaditaan lakiin kaiken maailman uudistamis ikiä ja järeyksiä. Antaisivat nyt olla kun kaikki saa tehdä nyt suht. Vapaasti miten haluaa
Järviset on hyvät metsäsukset, niissä hyvin kärki nousee aina hangenpinnalle ojien ylityksissäkin. Tietysti jos kauheita kanavia niin ei silloin, silloin pitää laskea ojaan sopivasti viistoon. Liian pitkät sukset ei oo hyvät kun tahtoo välillä olla tiheämpiäkin niin hankala puitten välissä kääntyillä. En nyt muista minkä mittaset omat on mutta minusta ne on pituudesta kompromissi käytettävyyden takia.