Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Metsälehdessä oli minusta hyvä avaus niistä ammatti porukoista joita voisi käyttää maanomistajat mikäli seurat eivät saa hirvikantoja kuriin niin kuin on käynyt. Epäilen että ajan myötä tulee joku tämmöinen malli. Ammatti porukka ottaisi riskiä koirien kanssa vaikka olisi vähän petopainettakin. Vähän sama asia kun että metsänomistaja ottaisi riskiä ja viljelisi mäntyä hirvialueilla.
Jk hakkuut vaati konekuskeilta hyvää ammattitaitoa ja osaamista. Kun ohje ei ole suoraan että poistetaan pienimmät-alta+huonolaatuiset. Vaan ennemminkin että poistetaan suurimmat, osa keskikokoisista, puustoryppäät harvennetaan, huonot poistetaan ja vielä taimia täytyisi varoa. On päivänselvää että motomiehiä putoaa jo aika paljon kun monilla on tekemistä pelkästään yksinkertaisen jaksollisen metsän hakkuissa hyvä jäljen aikaansaamiseksi. Moottorisaha paras olisi jk hakkuulle jos meinaisi huippujäljen saada mutta eipä ole enää paljon sahureita jotka niitä tekee. Joskus jonku verran ite niitä pienimuotoisesti väkertäny ajan kuluksi mikäli ei ole hiihto hulluus ollut rajoittava tekijä.
Kerran ostin palstan johon tuli kesäleimikko aukkoa ja ojalinjojen aukaisua. Harvennukset möin erikseen eri sahafirmalle joka otti tukit ja parrut pystykauppana ja kuidut meni hankintana. Syksyllä tehtiin harvennuksia niin selvisi että yhden ojalinjan puut oli jäänyt kesällä ajamatta. Soitin toisen firman ostomiehelle että teidän puita on jäänyt ojalinjalle ajamatta n.20-30m3. Ostomies sanoi että aja omaan pinoon ne ja myy ne uudelleen hankintana kun kerran kauppa on ja ovat jättäneet ajamatta. Niimpä ajatin puut ja maksoin toisen firman ajurille ajon. Tämä ostomies oli muutenkin varsin reilu eikä ole ollut mikään saivarteluun kallistuva tyyppi.
Hyvin hoidetulla jaksollisella metsätilalla pystyy käytännössä vuosittain hakkaamaan kasvun verran markkinapuuta. Tämä ohitetaan laskukaavoissa ja seurataan vain yhden hehtaarin tuottoa. Minusta metsätila on kokonaisuus ja itse seuraan koko metsätilan tuottoa, käsittäen kaikki palstat. Totta kai yrittäen optimoida kunkin kuvion metsänkäsittely tavat.
Lähinnä kyse on siitä kun ruvetaan valkkaamaan laatumetsää niin on eriasia onko havupuuta vaikka 1600kpl/ha vai 800kpl/ha. Tahtoo aina jokunen taimi tuhoutua erinäisten syiden takia, sitte on vielä seassa lenkoa ja kaks haarasta. Jos lähtökohta on 1000kpl istutettuja ja niistä 300kpl kadonnut niin voi se 700kpl hankala laatumetsää ruveta valkkaamaan vaikka sekaan olisi joitakin luonnontaimia tullutkin.
Panulle sanoisin että on kyllä paljonkin maapohjia joille ei luontaista taimiainesta tahdo syntyä. On kivenmäismaita jonne luontaista tulee herkästi mutta rehevämmällä tulee heinittymis ongelma niin silloin on tärkeää että ”raskii” laittaa taimia riittävästi hyvän taimikon aikaan saamiseksi.
Kärkkäisen Matti taisi poistaa siemenpuut heti kun oli ollut hyvä siemen vuosi. Eli jo ennen kuin sirkkataimia oli ilmestynyt kun oli varma että taimia rupeaa syntymään.
Ketolan Jyrkiltä varsin hyvä kolumni metsälehdessä sekaistutuksesta ja uudistamisesta muutenkin. Jotenkin itsekkin olen nuita Ketolan miehiä uudistamisessa. On ihan loogista kun täälläkin monet jo laskee istutustiheyksiä johonkin 1000 taimeen/ha ja sitten toivotaan että kyllä sinne jotakin tulee, niin sitä kautta metsien laatu rupeaa pitkällä aikavälillä heikkeneen. En ole tavannut nimittäin metsänomistajaa joka valittaisi että taimikossa on liikaa havupuuntaimia. Sekaistutusta kyllä itse käytän siellä missä se on järkevää mutta muuten olen pitänyt taimimäärät normaaleina.
Maalevitys
Tolopalle kustannukset levitys+horustuhka n.500€/ha. Tuki 270€ nii jää siitä vielä about 200€/ha maksuun.
Niin mutta eikö se suorittava ollu pyörällä tuhansiakilometrejä ajamalla tarkastanut hirvituhot eikä niitä ollu löytänyt. Samoin Nostokoukku oli ajellut autolla ympäri ämpäri ja ei ollu näkynyt hirvituhoja.