Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
En ole kyllä kemeroiden perään itsekkään ostovaiheissa kysellyt. Jos taimikot on kunnossa niin silloinhan niihin on todennäköisesti käytetty kemeraa. Mutta asiathan on silloin kunnossa eikä niihin tarvitse aivan heti mennä. Selvitin kyllä toissaviikolla eräältä tilalta taimikonhoitojen ajankohdan kemeraa varten. Tilalle olisi tarkoitus tehdä ensiharvennus ensitalvena niin onhan nuorenmetsänhoidon kemeralla jo isokin vaikutus kun aluekkin on kumminkin n.10 ha. Oli taimikonhoidoista kumminkin yli 10 vuotta niin kannattaa ensitalvena tehdä. Muutenhan sitä olisi kannattanut siirtää kemeroidentakia vaikka muutamalla vuodella. Ostin tämän tilan kaksivuotta sitten.
Pohja-vesi alueista pitäisi ainakin olla metsäarviossa ja oikeastaan myös myynti ilmoituksessa maininta. Myös jos luonnonsuojelu-alue on vieressä niin siitä pitäisi mainita. Niillä tahtoo olla vaikutusta ojituksiin ja vähän muihinkin metsänhoito töihin. On hieman tällaisia kokemuksia että ainakin ne teettävät ylimääräistä työtä ja lippujen ja lappujen laittamista.
Enskaa olis tarkoitus sahailla. Mitenkähän tuo tankin riittävyys tuossa 201:ssä? Meinaan että ei tarttis koko ajan tankilla hypätä.
Ei tässä kumminkaan ihan vasta-alkaja olla. Viimetalvenakin kumminkin 400-500 kiinnon luokkaa sahailin ajankuluksi. Semmosta 5-7 tankin päivävauhtia. Parhaana päivänä olisin stihlillä jossa tankki kesti vähempi sahannut kahdeksan tankkia. Mutta meni seitsemännen tankin jälkeen käynnistyspuoli mäsäksi niin ei tarvinnut sitä kahdeksatta sahata vaikka olisi ollut tarkoitus. Sain toki takuuseen tuon käynnistyspuolen kun ei sahakaan ollut kuin n. kuukaudenpäivät käytössä.
Miten on. Riittääkö 201 stihlissä potku? Miettiny joskus kyseisen sahan laittoa mutta tuo tehon riittävyys arveluttaa.
Itellä on 550 husku ja viime talvena ostettu 261 stihli jossa kyllä potkua ihan hyvin. Näistä kahdesta husku kyllä mukavempi käyttää vaikka stihlinki uusi muotoilu on jo vähän parempi kuin entisten laatikoiden. Myös stihli syöläämpi kuin husku niin senkin puolesta husku mukavampi.
Niin en tiiä mikä idea tuossa kanisterin kantamisessa on. Aika hyvin sitä kyllä oppii arvioimaan tuon tankin keston niin osaa tulla kanisterille takaisin. Niin eihän siinä tankkaamisessa kauan mene ku lorauttaa bensaa.
Tuohon kaatosuuntaan sen verran että muuanviikko sitten tein tuommosta samanolosta ryteikköä mitä tuossakin oli. Niin ei siinä paljon kaatosuuntia katella vaan enempi vain eteenpäin. Toki kaistoittain.
Minä taas suosittelen ennemminkin seuraamaan tuloja ja menoja koko metsikköalalta. Hyvällä rakenteella olevalla metsätilalla menojen osuus vuosittain on siinä 10-15% luokkaa joten käyttökate on kyllä vallanmainio. Minulle metsät on kuin yksi ja sama yritys. Puita voi verrata vaikkapa työntekijöihin joissa toinen on tehokkampi kuin toinen. Hyväpohjaisilla maillahan ne tuppaa olemaan nuo tehokkaimmat työntekijät.
Muutamanvuoden nyt tuota metsänhoitopalvelua harrastaneena ja muutaman työntekijänkin työllistäneenä voin kyllä sanoa että semmoinen lähtökohta missä lähdetään siitä että tehdään halvalla jotta töitä olis on kyllä väärä. Hintoja on aika hankala nostaa jos teet heti liian halvalla. Minusta hinnat täytyy olla sopivat niin että voit maksaa työntekijöille hyvin mutta myös itselle jää jotakin. Väärinhän sitä joitakin kohteita on itsekkin tietysti tullut hinnoiteltua, mutta olen lähtenyt siitä että virheet maksan itse enkä maksata niitä työntekijöillä. Näistä virheistä olen sitten ottanut opiksi. Tarjouksiin sen verran varaa että niitä on tarvittessa vara laskeakkin jos tiukkapaikka tulee.
Poistumien mukaan tehtäessä rivakkamies pääsee varsin hyville tuntiansiolle tai ainakin näin olen huomannut.
Kovasti kun kyselee ja muistaa olla kohtelias niin töitä on piisannut muutaman kuukauden jonoksi oikeastaan kokoajan. Vieläkö tekee mitä lupaa ja huolellisesti niin hyvä tulee. Semmoinen huomio vielä että jonkun verran on semmoisia tapauksia että käsketään käydä katsomassa raivauskohdetta jota ei ole ns. ”metsäammattilainenkaan”käynyt itsekkän katsomassa ja kysytään sitten mitä tehdään. Myös tälle työlle pitää osata ottaa hintaa sen raivaustaksan päälle.
345 F säädin sillä Arton 30min/15-20min niin ei kyllä pelittäny vaan meinas tukehtua. Laitoin sitten 45-60 väliin ja H 30 niin sitte rupes hyvin kiertämään. Ihan tuossa vaan pihalla säätelin en oo vielä kokeillu.
Miten 355:tonen. Sitä kans pyörittelin mutta L 60 la H 30 niin tukehtumista. Laitoin sitte L 120 ja H 60 niin rupes kiertämään. Nämäkin kyllä pihalla säätelin. Viime viikon sahasin 355 rajottimien rajoissa kun oli aika jykevätä kaadettavaa. Eikä sinäällään ollut mitään ongelmaa. Mutta nyt säätelin säätömeisselillä ja ajattelin kokeilla jospa saisi enempi vielä tehoja irti.
545:tosen kans pistelin 60/30 ja huomenna olen sillä menossa sahaamaan. Tuolla 345:lla en ole nyt muutamaan vuoteen juurikaan sahannut mutta ajattelin senkin laitella iskuun ja käydä tässä sahailemassa.
Itsekkin ostin 460 stihlin vuosi sitten. Hyvä saha mutta juuri tuo tankilla käynti tuntuu sen verran niin mukavempi huskulla silti pyyhkiä menemään.
Sehän se estää rehevänalueen heinittymistä kun ei puota runkolukua heti liian alas. Vaan välientää lisää kun taimiainesta alkaa ilmaantua. Haapoja en missään nimessä jätä. Niitä kun yrittää poistaa niin taimia tahtoo tuhoutua valtavia määriä.
Suojuspuuhakkuuta käytettäessä voidaan pyrkiä tasasiin taimikoihin kun viimesessä hakkuussa poistetaan kaikki suuret puut. Eli ei sen välttämättä tarvitse olla mikään jk menetelmä vaan ihan normaalia metsähoitoa.
Täällä oli yhen kaverin nuorempi velipoika menny eeltä mehtään moottorisahan kans ja kun ei ollu tietoa mitoista (liekkö ollu vielä silloin ammattitaitoakaan) niin oli päivän kaajellu tukkirunkoja sikin sokin pitkin palstaa. Meinas toinen veli että oli meleko siivo ollu selevittää sitä sotkua kun oli karsittu vielä sitä mukaan kun oli kaadeltu. Ei kumminkaan ollu mikään rinne vaan tasasta.
Jääkiekkomailalla voi kikkailla taimienympärillä heinikossa. Mutta ei kannata ostaa niitä 200-300€ mailoja. Kelpaa ihan vanha puumailakin.
Ehkä kumminkin liikaa hätäillään heinän kanssa. Monesti kun heinät lakoontuu tai vaikka seuraavana keväänä tarkastaa taimikoita huomaa että eihän tilanne niin paha olekkaan miltä kesällä näytti.