Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Minullakin olisi palava halu rauduskoivua laittaa kasvamaan nyt kun hakkuutin sille kelpaavia omt maita. Ei puhettakaan että riskiä uskaltaisi ottaa, se on sama kun ampuisi itseänsä jalkaan ja täysin tuhoon tuomittu ajatus hirvien takia. Kun täällä on lähdetty neuvonnan tielle niin nyt mielenkiinnolla odotan neuvoja kuinka homma tehdään onnistuneesti.
Aikoinaan tuli paljon sahattua huskun 242 moottorisahoilla. Ne oli kyllä hyviä ja varmatoimisia sahoja.
Täällä päin joku vuosi sitten kävi sillälailla että kun metsästäjät oli arvioinut kannan ja tehtiin lentolaskenta niin kanta oli arvioitu päin peetä. Arvannetta kai että reilusti alakanttiin, että se siitä luotettavuudesta.
Semmosilla aloilla joilla kertyy pitkiä vapaita raivaustyöt voisivat olla hyvä lisä tienesteihin. Joku palomieshän esimerkiksi päivystää vuorokauden parikin. Sen jälkeen on monien päivien vapaat jolloin olisi aikaa jotain touhuta ja varmasti moni touhuaakin. Onhan noita monta muutakin alaa jossa kertyy pitkät vapaat. Saatas vähän mehtiä kuntoon suomalaisella työvoimalla kun porukka innostuisi.
Omille tiluksille laskettu varovainen arvio hirvenlihan kasvattamisesta on n.8000€/vuosi. Tullee siitä kustannuksia siitä kannan ylläpitämisestäkin eikä pyytämisestä pelkästään. Tämähän tunnutaan useasti unohtavan.
Tuo ois hyvä tuo Reiman ehdottama systeemi. Sitä kannattas kokeilla.
Soikkali on ihan kärryillä. Minusta metsuriyrittäjyys olisi parasta vähän sivutoimisena muiden töiden ohessa. Sinun ei tarvisi niin hulluna paahtaa menemään vaan saisit välillä levätä. Samoin Fysiikka ja pääkoppa tykkää kun on monenlaista tekemistä.
Minun historia on se että olen aina tehnyt metsätöitä eikä se minulle mikään ongelma ole olkoon kelikin minkälainen tahansa. Vaikka tein metsuriyrittäjänäkin hommia useampia vuosia ja pidin työntekijöitä sekä tuöllistin metsuriyrittäjiä, niin koko ajan on ollut muutakin toimintaa ympärillä mikä on tuonut vaihtelua ja toimeentuloa. Nykyään hoidan ainoastaan omia metsiä, niitäkin aika ahkerasti mutta tähän kuuluu niin monenlaista että tulee pelkästä ryskämisestä mukavasti aina välillä taukoa.
Ite kanssa hirvikolarin ajaneena iltahämärissä voin kyllä sanoa että ei kerennyt kissaa sanoa kun hirvi tärähti tuulilasiin. Sen verran huomasin että joku tumma möykky tulee tielle. Eilenkin luin että keski-suomessa oli ajettu kaksi hirvikolaria ja Pirkanmaalla yksi. Eikä ole kauaa kuin motoristi kuoli hirvi onnettomuudessa. Että kyllä melko ongelmasta on kyse.
Tämähän se minustakin on huvittavaa että maattomat maanomistajat tietävät parhaiten hirvituhot. Aika erikoista on myös että tässäkin ketjussa vähätellään jatkuvasti laatu ja kasvutappioita. Kyllä me metsänomistajat aina ne maksetaan.
Näinpä mitä Visa kirjoittaa. Kaiken maailman muoti virtauksia metsätaloudessa tulee ja menee mutta perusasiat pysyy samana. Perusasiat kun ymmärtää ja osaa niin ollaan jo pitkällä. Loppuhan on sitten sitä yksityiskohtien viilaamista.
Yhtään vähättelemättä ulkomaalaisten kokemia vääryyksiä, niin myös monista suomalaisista pienyrittäjistä pitäisi olla huolissaan. Painetaan pitkiä päiviä ilman lomia käytännössä muutaman euron tuntipalkalla vuosikausia. Eipä niistä paljon elämää pidetä mitä nyt joku vaalikeskusteluissa joskus vähän mainitsee. Maanviljelijät ovat myös yksi tämmöinen ryhmä että ei paljon palkalla pröystäillä työmäärään suhteutettuna.
Näin metsätalousyrittäjänä voi olla hyvin tyytyväinen. En ole tuntipalkkoja laskenut mutta epäilen sen olevan ihan kohtuullinen.
Niin arvelinkin