Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Hyvähän se tuo taimikonhoidon runkoluku n. 2000/ha on. Sen jälkeen n. 5v ennen ensiharvennusta kun tekee vielä raakan ennakkoraivauksen josta poistelee alle jääneet ja alus roinan pois. Siitä on hyvä sitten tulevaisuuden metsää rakentaa. Tämä näin omia metsiä päätyönään hoitavana.
Toinen ihan hyvä vaihtoehto semmoiselle joka ei tee itse metsänhoitotöitä vaan kaikki pitää ostaa palveluna on aika lähellä olevan 400-500 ha omistavan kaava. Istutus 1600-2000/ha, varhaisperkkaus hieman myöhemmin niin että ainoastaan käytännössä istutustaimet jätetään. Siitä ilman taimikonhoitoa energia puuharvennus n.15-20v iässä. Juuri tässä vuoden sisään teetti 60-70 ha tuolla systeemillä pääosin männiköitä niin ihan hyvin onnistui. Melko pinot oli energia puuta ja oli kuulemma tiliäkin saanut kohtuullisesti. Itse en tämmöistä käytä mutta ihan varteen otettava vaihtoehto joillekkin metsänomistajille.
Suorittavalla ei taida olla omia metsiä.
On raivausahoja Stihlejä 460/490 ja huski 555. Moottorisahoja 261 ja 201 stihl sekä Huski 550. Kaikki ammattisahat kyllä käteen passaa ja mukava käyttää.
Mukavahan se on oikeassa olla. Eihän tämmöiset tutkimus tulokset itselle yllätyksenä tule kun sen verran aivan oikeasti metsissä liikkuu raivaussahan kanssa ja muutenkin. Lähinnähän ne huvittaa nuo kommentit pyöränselästä tai kuvat männyntaimikoista teitten varsilta. Kannustaisin ostamaan saappaat ja jalkautuvan metsänpuolelle.
Eiköhän korvaa vaikka eihän niitä tasoja ole vielä vahvistettu. Tuo on hyvä muutos että metkaa voi hakea 5 vuoden päästä uudestaan, tahto se 7 vuotta olla pitkä. Aika monet kemerat jäi varhaisperkkuun jälkeen hakematta kun ei malttanut odottaa.
4-5 litraa minulla menee keskimäärin hehtaarilla bensaa taimikonhoidossa. Varhaisperkkuulla 3-5 litraa. Isoja kuvioita niin kyllähän sinne tietysti vaihtelua mahtuu kun saattaa välillä rehevämpiä notkoja olla kuivemmanmaan seassa. Nytkin on työnalla 14ha mäntykuvio. Aika samanlaista on mutta on sielläkin jonnin verran vaihtelua. Kasvu on positiivisesti kyllä yllättänyt.
Siinä saattaa täsmä leimikoille olla myynnin paikka jos tiestöt ja metsäpohjat kovin huonoksi menee. Joskus sitä harrastanut niin voi hinnat olla keskimääräistä ajankohtaa huomattavasti paremmat. Nyt ei kyllä siihen ole tarvetta.
Varovasti suhtautuisin näihin FSC:see ynm. muihin sertfikaatteihin. Enkä missään nimessä niihin lähde. Niillä metsäfirmat ostavat yhteiskunnan hyväksyntää, samoin ihmiset. Toki joukkoon mahtuu muutamia joille asia on todellisuudessa tärkeää. Euron parin lisähinta ei korvaa menetyksi mitä FSC:hen liittyminen maksaa, korvaus pitäisi vastata tulonmenetyksiä.
Minulle riittää PEFC. Juurihan siinäkin lisättiin säästöpuidenmääriä ja olihan siinä muutakin. Kaikki nekin maksaa metsänomistaja.
No ehdotuksia kuka työt hoitaisi marjatiloilla? Ratkaisu ei ole se että palkkoja nostetaan niin että suomalaisia saataisiin tekemään ne. Se ei onnistu kun tilat menisivät konkurssiin. Kyllä se vain on fakta että ulkomaisia tarvitaan matalapalkka aloille kun suomalaisia ei enää kiinnosta niitä tehdä. Metsäpuolella ollaan menossa samaan suuntaan.
Kirjoitin nyt lähinnä mansikkatilan poimijoista jotka ovat pitkälle slaavilaisista maista. Ei joka paikassa ole huonot olot ja työntekijät ovat varsin tyytyväisiä. Myös palkka voi olla niiden mielestä hyvä kun vertaa oman maan tienesteihin.Tässä likellä on eräs tila jossa on hyvin tyytyväisiä ulkomaisia työntekijöitä. En tiedä missä kuplassa suorittava on elänyt mutta ei esim. Mansikkatiloilla ole 80-90 luvullakaan mitään ns. oikeita palkansaajia ollut montakaan. Kyllä ne olivat näitä nuoria opiskelijoita kesätöissä valtaosa. Näitä ei enää ole niin minusta on hyvä että sinne on tekijöitä löytynyt.