Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,249)
  • mehänpoika

    Anton on oikeassa, ja suorittava porras kirjoittelee omiaan. Luke on entisen Metlan ja riistapuolen sulattelun jälkeen kokonaan hirvimafian ohjauksessa. Ministeriksikin hyväksytään vain nykyistä hirvipolitiikkaa tukeva henkilö.

    Mafia on kansainvälinen. Jo maa-ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa aikoinaan kävi vierailulla Saksassa virkaveljensä luona vahvistamassa hirvipolitiikan tavoitteita.

    Koivun- ja männyntaimia syövät hirvet luokitellaan hyötyeläimiksi. Harrastus menee puuntuotannon edelle.

    Kun uudistusalueille on 20-30 vuotta istutettu lähinnä vain hirville huonommin kelpaavia kuusen taimia, niin ei nykyisiä hirvitiheyksiä pitäisi puolustella vahinkoilmoitusten vähentymisellä.

    mehänpoika

    Ilmastomuutoksen eteneminen ei puolla kuusen viljelyä nyt eikä tulevaisuudessa. Siitä on hyötyneet vain hirvestäjät, kun on saanut levitellä alentuneita korvauksia hirvivahinkojen osalta.

    mehänpoika

    Nykyisen hirvipolitiikan vallitessa Suomen metsien kuusettuminen jatkuu. Jalostettuja rauduskoivun tai männyn taimia ei monikaan hirvien syönnin vuoksi käytä metsiensä uudistamisessa, vaan istuttaa hirville kelpaamattomia kuusen taimia. Tästä johtuen moni kuusikko, ilmaston edelleen lämmitessä, muuttuu odotettavissa olevien luonnontuhojen vuoksi päästölähteiksi. Myös jatkuvan kasvatuksen metsissä on samat riskitekijät, koska kuusettuminen ja altistuminen tuhoille nopeutuu niissäkin.

    Laajoilla alueilla koivulle soveltuvat viljavammat metsämaat joudutaan heinittymisen ja ylisuuren hirvikannan syönnösten pelossa ensin muokkaamaan kaivurilla laikuttaen turhankin voimakkaasti. Syntyy maaperästä peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä. Tuloksena saadaan runsaasti metsänhoidon kustannuksia lisäävää luontaista koivuntainta, mitä hirvikarja riipii ja laiduntaa, kunnes osa koivun taimista enemmän tai vähemmän runneltuina pääsee hirviltä ns. ”karkuun”. Hyvin usein olisi saatu viljavillekin paikoin hyvin ilmaston muutosta kestäviä koivumetsiä, mutta kokemukset vuosikymmenten ajalta ovat muuttaneet käsitykset. On varmuudeksi istutettu muokkausjälkeen kuusen taimet, vaikka hyvin on tiedossa sen olevan selkeästi huonoin vaihtoehto. Luontaiselle männyn taimelle nähty käyvän viljavilla mailla samalla tavalla kuin luontaisella koivun taimellekin.

    Kuusen taimikoista tai jatkuvan kasvatuksen metsästä ei tulevaisuudessa tule enemmälti hiilinieluja. Päästöt kylläkin lisääntyvät. Pitäisi saada vauriotonta rauduskoivua ainakin sekapuuksi, mutta nykyisen hirvipolitiikan vallitessa se on monesti vaikeaa. Myös talousmetsien monimuotoisuus tulee heikkenemään kuusikoissa edelleen. Luontokadon hidastaminen ja hiilensidonnan lisääminen vaatisi hirvikannan voimakasta leikkausta.

    Nyt metsästyslaki pitäisi panna uusiksi, ellei entistä noudateta olemattomilla tekosyillä

    mehänpoika

    Näyttäisi siltä, että hirvien pyyntilupiin perustuva hirvikannan säätely ei toimi metsänhoito- ja ilmastonäkökohtien vaatimusten osalta.

    Hirvien tavoitetiheydet on määritelty liian suuriksi. Lisäksi säätelyä sotkemaan on keksitty metsästystapahtumaa haittaavia ohjeistuksia, kuten jäljelle jäävä uros-naarassuhde, vasojen osuus tai pankkiluvat. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, että kuusettuminen metsiä uudistettaessa jatkuu, ja monimuotoisuus heikkenee entisestään. Tästä on odotettavissa tulevaisuudessa laajenevia kuusikoiden hyönteis- , sieni- ja tuulituhoja sekä metsäpaloja, mikä lisää hiilidioksidipäästöjä ja pienentää hiilen sidontaa. Jokainen hirvieläin on lisäsi suuri metaanipäästöjen aiheuttaja.

    Hirvipolitiikan aiheuttama kuusettuminen, ja siitä johtuva päästöjen lisääntyminen sekä hiilensidonnan pieneneminen, vaativat nopeasti toimia hirvikannan hoitosuunnitelman ja metsästrategian päivittämistä nykyaikaa vastaavaksi ilmastonäkökohdat huomioiden. Siinä voisi hirvestäjille jättää hyvin pienen siivun puuntuotannon ja hiilensidonnan lisäämisen vastapainoksi.

    mehänpoika

    Tänään kävin perkaamassa ko. ku-taimikkoa. Leikkasin ylimääräiset latvat pois koivujen pystypuukarsintaa varten kehitetyllä pitkävartisella oksaleikkurilla. Tuntui soveltuvan hyvin pitkien kuusentainten latvakasvainten saneraamiseen.  Korjaamista tuntui olevan vähän ilmoittamaani enemmänkin, eli ehkä 10-20%.

    Syksypuolen kasvua oli melkein kaikissa reilun kasvun taimissa. Latvaosa kasvaimissa oli läpikuultavan vaalean vihreää, jossa oli runsaasti samanvärisiä hienoja oksia. Alempana ne olivat aukeamattomia oksasilmuja, joista ei muodostu oksakiehkuraa. Istutuskesänä syksyinen kuusen latvojen jälkikasvu oli vähäisempää.

    Pakastetaimia olivat ja hyvin lähtivat kasvuun kaikki.

    mehänpoika

    Nyt on kulunut 7 kasvukautta ku-tainten istutuksesta, joten on tarpeen kertoa lisää tainten myöhäiskasvusta  ja sen seurauksista.

    Ilmiö on jatkunut kaikki nämä vuodet samalla tavalla. Sen olen pannut merkille, että keväällä latvakasvuja on tullut useampi vierekkäin arviolta 10%:tiin taimista. Pääranka, eli viimeinen edellisen vuoden kasvain, oli kuivunut parista prosentista. Nyt taimet ovat keskimäärin 4 metrisiä, joten ylimääräisiä latvoja ei ylety enää leikkaamaan pois.

    Epäilen, että ilmaston lämpenemisellä on ollut alentavaa vaikutusta ainakin tulevaisuuden tukkipuutuotoksen määrään ja laatuun. Lisäkasvu mättäissä on ollut hyvä, lähes metri vuodessa. Parhaat taimet olivat kasvaneet pituutta silmävaraisesti arvioiden 4 metriä viimeisen 3 vuoden aikana. Maapohja viljava, ja booriakin ovat taimet saaneet.

    Mielestäni tulevasta kuusikosta tulee hyväkasvuinen, mutta haaroittuneisuutta ja poikaoksia tulee normaalia enemmän, mikä alentaa tulevaisuuden tuottoa. Ilmastonmuutosko on lisäämässä kuusentainten latvojen haaroittumisia istutusten jälkeisinä vuosina?

     

    mehänpoika

    Nykyisellään jo vuosikymmeniä pidetty hirvipolitiikka on vaikuttanut hiilidioksidipäästöjä lisäävästi pitkälle tulevaisuuteen.

    Hirvipolitiikasta johtuvaa metsiemme kuusettumista ei muutamassa vuosikymmenessä saada käännetyksi päästöjä vähentävään suuntaan, sillä valtaosa viime vuosikymmeninä perustetuista kuusikoista on vielä suhteellisen nuoria, joko nuoria kasvatusmetsiä tai taimikoita.

    mehänpoika

    Vihreiden tavoitteena on hallitusohjelmassa ensisijaisena ilmastomuutoksen hillitseminen päästöjä vähentämällä. Hallitusohjelman mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

    MMM:n toimialaan kuuluvien hirvivahinkojen vähentäminen, ja siten myös seurausvahinkojen päästöjen minimoiminen, olisivat hallitukselle erittäin halpa ilmastoteko, sekä yhteiskunnalle metsien tuottoa ja verotuloja lisäävä toimenpide.

    Ilmeisesti näitä tärkeimpiä taloutta ja ilmastohyötyjä lisääviä asioita ei budjettiriihessä vieläkään käsitellä. Ehkäpä asiat ovat meillä vielä hyvin?

    mehänpoika

    Minusta tuntuu siltä, että jatkuvan kasvatuksen salliminen metsän käsittelymuotona jaksollisen kasvatuksen vaihtoehtona on MMM:n hirvestystä harrastavien päättäjien aikaansaannosta. Ehkä kuvitellaan, että taimikoiden hirvivahinkojen vähentyessä voitaisiin hirvikantoja lisätä vielä nykyisestä.

    Ei varmaan ymmärretä, että jaksollinen kasvatus jää kuitenkin valtamenetelmäksi, jolloin paineet hirvieläinten tihutöistä taimikoihin kohdistuisivat entistä pienemmille pinta-aloille. Silloin kuusettuminen jatkuisi viljelyn kautta entistä tehokkaammin.  Tästä johtuen metsien hiilensidonta olisi entistä heikompaa. Tämä olisi seurausta tuhojen lisääntymisestä.

    mehänpoika

    Korjasin viestiä sivulta 2/4. Tarkoitin metsästyslakia enkä metsälakia.

    Metsästyslain 3 luku, Metsästyksen harjoittaminen: 20 § Yleiset vaatimukset:

    ”Metsästystä on kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistakannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä.”

    ”Riistakantojen tuoton jatkuvuus on pyrittävä turvaamaan tarkoituksenmukaisella riistanhoidolla.”

    ”Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ilmiselle tai toisen omaisuudelle.”

     

    – Ensimmäisessä kohdassa on maininta, että ”luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta”: Tämä ei mielestäni huomioi nykyisen hirvikannan aiheuttamaa metsien kuusettumisesta johtuvaa luontokatoa, sen turjuntaa, eikä ilmastomuutokseen sopeutumista.

    – Toisessa kohdassa  tuoton jatkuvuudesta ja tarkoituksenmukaisesta riistanhoidosta: Vahinkoa tuottavaa hirvieläinkantaa on supistettava edellisen kohdan vaatimusten mukaiseksi, ja sen ruokkiminen on kiellettyä.

    – Kolmannessa kohdassa vahingon aiheuttaminen metsänomistajan omaisuudelle: Tämä täkeimpänä tulee nostaa yleisten vaatimusten kärkeen. Ei ollenkaan riitä, että hirvien aiheuttamasta taimikkovahingosta on mahdollisuus hakea korvaus.

    Metsänomistaja puuntuottajana haluaa kasvattaa metsässään puuta mahdollisimman vähällä vaivalla sekä runsaasti, teollisuuden ja omiin tarpeisiinsa, ei hirvien ravinnoksi. Hirvenmetsästystä toteutetaan pelkästään harrastuspohjalta metsänomistajan etu huomioiden.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,249)