Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 1,380)
  • mehänpoika

    Metsiemme monimuotoisuuden uhkana on ollut jo pitemmän aikaa ilmastonmuutos, ei ainakaan metsien avohakkuut ja talouskäyttö.

    mehänpoika

    Mielipiteitä on monenlaisia. Muistaakseni VTV kehotti MMM:tä harkitsemaan luopumista nykyisestä pyyntilupiin perustuvasta hirven metsästyksestä. MMM on ilmeisesti harkinnut. Valitsi suurien vahinkojen tien.

    Kannanotot Gla:lta vaikuttivat hirvimiehen kannanotoilta. Vahingot unohtuvat samalla, kun hirvimies kaveeraa muutamassa viestissä.

    Nykyinen järjestelmä on pysynyt vahingoista huolimatta käytössä juuri siksi, koska vahinkojen kärsijä ei ole tohtinut loukata muutoin hyvän naapurin, ystävän tai sukulaisen tunteita. Eihän alkoholistillekkaan mennä sanomaan suoraan, että mene katkaisuhoitoon!

    Siis käytännössä nykyinen järjestelmä ja hirvien ohjetiheydet ylläpitävät vuodesta toiseen hirvien määrää kriittisellä tasolla liikenteen ja taimikkovahinkojen kannalta.

    Nytkin halutaan hirvimyönteisten taholta tiedottaa, että kuuselle uudistaen saadaan metsästä paras tuotto, vaikka ei ole varmuutta siitä, mikä kuusikoiden terveys on esim. 20 vuoden kuluttua. Tutkittua tietoa ei tunnusteta oikeaksi. Kieroilu kukoistaa!

    Nytkin tällä keskustelupalstalla halutaan antaa sellainen kuva metsänomistajille ja jopa valtiovallalle, että hirvenmetsästäjät pitävät hirviä metsästäessään hirvikannat sellaisina, ettei vahingot maanteillä ja metsätaimikoissa muodostu kohtuuttomiksi.

    Kuitenkin aika-ajoin kohtuuden raja ylittyy. Hirvitiheyksiä ei ole laskettu niin paljon, että luottamus männyn ja koivun viljelyyn olisi kaikkialla palautunut. Se olisi MMM:lle vakavasti otettava asia.

    mehänpoika

    Tarkoitatko mitä tapahtuu ampumisen jälkeen. Vastaus: Hirvi kaatuu ja se käydään pistämässä eli veret lasketaan, jne. Kyllä sinä metsästäjänä tiedät!

    mehänpoika

    Antonin kokemukset hirvenmetsästyksestä vuodesta 1959 viime syksyyn selventävät syitä, miksi jo ennakkoon hyväksyttävillä pyyntiluvilla tapahtuva hirvenmetsästys ei aina toimi. Kuten VTV vuonna 2005 kiteytti, että talvelle jää aika-ajoin ylitiheitä hirvikantoja.  Siitä syntyy kohtuuttomia menetyksiä maantieliikenteessä ja metsätaimikoissa.

    Männyn ja koivun taimikko on hirvituhoille alttiina maapohjasta ja puulajista riippuen ehkä 8 – 12 vuotta, ehkä VT-pohjalla joskus, ilman 10 vuoden Trico-käsittelyä, jatkuvasti. Siksi metsänomistajat, tämän asian tiedostaen, joutuvat tilaamaan vuodesta toiseen ilmaston lämpenemistä heikosti kestäviä kuusen taimia. Jalostetut rauduksen ja männyn taimet ovat taimitarhoilla vaikeammin markkinoitavia hirvituhon jo kokeneelle.

    On metsästysasioista vastaavalta MMM:ltä suorastaan vastuutonta ylläpitää edelleen sellaista hirvien pyyntilupiin perustuvaa hirvenmetsästysjärjestelmää, minkä tuloksena metsät ovat laajasti kuusettuneet, ja ilmastomuutoksen edetessä voi jo lähivuosikymmeninä syntyä kuusikoihin laajojakin hyönteis-, sieni-, kuivuus- tai myrskytuhoja, ehkä myös metsäpaloja.

    Tilan rajoista riippumaton hirvenmetsästys, kuten aikoinaan vahinkoeläiminä pidetyillä sudella, karhulla ja ilveksellä oli, toimi silloin hyvin. Petoeläimistä ei ollut silloin kenellekään riesaa, ei myöskään metsälaitumilla käyvälle lypsykarjalle.

    Ehkä samanlainen tulos olisi hirvenkin osalla. Kaikki kiittäisivät. Metsien muu virkistyskäyttö ja muun riistan metsästys hyötyisivät. Hirviäkin riittäisi niitä haluaville. Haavikonkin voisi jättää joskus petoelämille metsästystä helpottamaan.

    Nopeaa muutosta vaatii puuntuotannon tulevaisuus, ilmastonmuutoksen hillitseminen, maantieliikenteen turvallisuus sekä valtion velan takaisin maksu.

     

    mehänpoika

    Höpö höpö. Vapaassa hirvieläinten metsästyksessä ei tarvita hirvilaskentoja, vahingot olisivat silloin luonnontuhoja, ja metsästäjät, metsänomistajat sekä autoilijat olisivat tyytyväisiä, myös hameväki. Ehkä ilmastokin kiitäisi. Jäisihän ainakin jonnin joutava autoilla ajelu, viimeisiä vasoja etsiskellessä vähemmälle.

    mehänpoika

    Suomella pienenä valtiona on hyvin rajalliset mahdollisuudet ilmastomuutoksen torjumiseen. Fossiilisista polttoaineista luopuminen ensimmäisenä. Toisena metsien tuoton ja käytön tehostaminen. Siihen ei sovellu metsien lisäsuojelu tai hakkuiden rajoittaminen.

    Tulevaisuudessa talousvaikeudet voivat ajaa ottamaan metsänkäytön piiriin myös suojelualueita. Lahopuukasvattomot eivät lisää monimuotoisuutta tai lajikatoa. Ilmaston lämpeneminen heikentää metsien monimuotoisuutta, ei metsien käyttö.

    mehänpoika

    Pyyntiluvista luopuminen helpottaisi hirvenmetsästystä hyvin monessa asiassa. Silloin voisi puhua valehtelematta hirvikolareiden ja metsävahinkojen osalta hirvien aiheuttamasta ”luonnontuhosta”. Susien kannanhoidollisesta metsästyksestä luopuminen lisäisi luonnontuhon uskottavuutta.

    Nykyisellään hirvituho on tosiasiassa hirvimafian tuottamaa. Siksi MMM:n ylijohtajat ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen ja tulos on ollut nähtävissä.

    mehänpoika

    Kyllä kansalaisilla on ensin tarpeen tietää mitä hirvimafia tekee Suomen metsissä ja maanteillä. Veroja se ei saamastaan hirvenlihasta maksa, mutta autoilija saa ajaa autollaan jatkuvasti tienvieriä pälyillen ja tressiä kokien.

    Lisäksi liikennevakuutukseen joutuu kustantamaan kasko-vakuutuksen hirvikolarin varalta, kun valtio vetäytyi vastuusta sillä perusteella, koska on mahdollista vakuuttaa. Tässäkin MMM veti ”kotiinpäin”.

    mehänpoika

    Hirvikannan rakenne ei ole ongelma. Sillä tähdätään pelkästään hirvikannan kasvattamiseen. VTV:n mukaan vuotuisiin pyyntilupiin perustuva hirvenmetsästys aika-ajoin johtaa liian suureen hirvikantaan, jonka seurauksena vahingot maanteillä ja metsissä muodostuvat kohtuuttomiksi.

    Pyyntiluvista vapaa hirvenmetsästys takuulla pienentää hirvikantaa, elleivät metsästäjät käytä poliittisia lakkoja etujensa turvaamiseksi. Nykyistä menetelmää ei kuitenkaan voi järkisyillä perustella.

    Pienempi hirvikanta aiheuttaa vähemmän haavikoita metsästyksessä ja hirvien loukkaantumisia liikenteessä. Jo haavikoidenkin vuoksi pitäisi pyrkiä nykyistä pienempään hirvikantaan.

    Haavikkohirvistä eivät metsästäjät yleensä tiedottele. Toisin on kolarissa loukkaantuneiden hirvien osalla. Hirvi kuoli tai hirvi loukkaantui kerrotaan. Samoin SRVA-virka-apu muistetaan yleensä tiedottaa.

    Hirvikolareita sattuu useita joka päivä, mutta jätetään suurelle yleisölle kertomatta, mistä se johtuu. ”suorittavan” mielestä liian kovasta ajonopeudesta tms. Ei muka mahdollisimman suurista vuotuisista pyyntiluvista.

    mehänpoika

    Eduskunta laatii VTV:lle vuotuisen tarkastusohjelman. Ilmeisesti Eduskunnan Eräkerho, sen hirvestävät jäsenet, tekevät kaikkensa, että VTV.n tarkastusohjelmaan ei tule toistuvasti hirvitarkastuksia. Entisenkin tarkastusohjelman korjauskehoituksia ei MMM ole edes yrittänyt toteuttaa.

    Ministeriön virkamiehet, ylijohtajat, ovat presidentin nimittämiä, joten potkuja pelkäämättä he voivat mesoa hirvipolitiikassa mielensä mukaan. Onhan eläkepäivinä mukava jatkaa entisiä hirviharrastuksia. Hirvitilanne ei ole Suomessa olennaisesti muuttunut , eli entinen pyyntilupiin perustuva hirvenmetsästys on edelleen käytössä. Hirvitalousalueet oli ehkä muutos, jonka avulla lupailtiin tasaisempia hirvikantoja. Ei onnistunut sekään.

    Kyllä hirvien metsästämisen ja laskennan kuluista pidetään metsästäjien laatimaa kirjanpitoa. Lihatuotosta ei jää verotettavaa tuloa kun kulut on vähennetty. Nämä samaiset kulut lisätään hirvenlihan arvoon kuvaamaan hirvenmetsästyksen yhteikunnallisia hyötyjä.

    Minusta tällainen menettely, hirvikolarit maanteillä, hirvivahingot ja ilmastohaitat metsissä salaillen, on lähinnä huiputukseen rinnastettavaa toimintaa. Jokainen autoilija kasko-vakuutuksessaan maksaa hirvipolitiikan kustannuksia.

    Todelliset metsien hirvivahingot näkyvät VMI:n kerääminä, ja ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Noin 200 000 hehtaaria Suomen metsistä pysyy hoitotöistä huolimatta lähes peltoheittoa vastaavassa tilassa.

    Ilmaston edelleen lämmitessä hirville huonommin maistuva kuusi valtaa jatkuvasti istutuspinta-alaa, jopa VT-kankaille, vaikka ko. puulaji kaikista heikommin soveltuu edelleen lämpenevään ilmastoon. Jalostetun koivun-  ja männyntaimen suosio on hirvipolitiikan vuoksi edelleen pientä kuuseen verrattuna. Hirvipolitiikka kaipaa radikaalin muutoksen kuten valtion talouskin.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 1,380)