Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Mietoa on olleet haapa-aitauksien viisastelut, ja Jessen aika kuluu kertomiensa risuläjien kasailuissa rattorikärrillään…
Kun vienti eikä kotimaan kysyntä vedä ja sahat painivat tosi suossa, eikai mo:t vain luule että kantohintajuhlia voidaan jatkaa? Itävaltalainen taisi laittaa 60 milliä taskurahaa Pölkkyyn, joka otti miljoonakaupalla takkiin sahauksessa…
Mitä tuo on tarkoittavinaan?
Jk ryöstösaalistuksena? on sitä silloin, kun kypsynyttä puustoa seulotaan yhä huonontuvan raiskion päältä luullen tarkoituksenmukaisuuden toteutuvan. Samoin se on sitä, kun uudistumista ja taimettumista odotellaan vuosikymmeniä. Lopputulemama hattara siellä toinen täällä, eikä tietoakaan täystiheästä elinkelpoisesta taimikosta.
Pystytkö kieltämään tämän?
Kun työt tehdään tarkoituksenmukaisesti, mo:n rooli jää pitkälle vain kasvun ohjailuun, joka palkitsee tekijänsä. Viidakkojen raivailuissa on ”jokin” aiempi asia mennyt pieleen…
Hyvä, että meni kaaliin. Eli avaamani keskustelu Pukkalan videon sanomana on huiputusta.
”…toinen on jaksottaisen metsänhoidon rästit..” eivät ole muiden päätettävissä, sillä ollaan vapaassa maassa. Se toiminta on kunkin vallassa.
”..Eihän se ole tuottavaa jk metsänhoitoa, jos jaksottaisen metsä putsataan niin, että…” Niimpä kun jk:n metsä aloitetaan nollasta kuten muukin, ollaan lähtötilanteessa verrannollisia. Ja tämä liittyy just mainittuun yläharvennussaaliin omimiseen j- kasvatuksena.
Oli hallitus velkamaassa mikä hyvänsä, se mahda euroopan sodalle,matalasuhdanteille tai rumpin sooloilluille yhtään mitään. Nytkin puumarkkinat ei vedä ja sitä tietä moni tehdas on jumissa ennalta suoritettujen tuhoamislakkojen vauhdittamina.
Onko nämäkin hallituksen syy?
Kyllä, sillä koe-alojahan on pätevän keski-arvon saamiseksi oltava riittävästi. Ei ”pitkää ruotamaa” hilaa ja hyppyyttele hittokaan.
”..Kertaalleen istutus 78 vuodessa tasaikäiseksi on jo pielessä niillä entisillä tiheyksillä ja sen jälkeisillä harvuuksilla ei optimituotavuuden kannalta ole oikein juuri milloinkaan..”
Tällaista potaskaa suoltaa metsänkasvatuksesta mitään ymmärtämätön. Ja kuinka ne valopuut saavuttavat mahdollisesti kuusettuneessa risukossa mitään optimia, kun niitä ei sinne alunperinkään tule?
Nimenomaan alkuun saaminen ja sen nujakat.
Meillä on pylväsleimikon kaistalehakkuuna yksi sarka kuvion eteläreunassa. Alinna lajittunut hieno hieta, päällä 30 cm turvekerros. Siihen on iskeytynyt 30 tuhatta/ ha onkivapahies. Sen vesomisen estämiseksi mietin konstin: hakkuun yhteydessä ne kitketäään motolla juurineen kenttään.
No, sen voi todeta että lähes poikkeuksetta painomitta lihottaa motteja…? Motomitta on ollut taatusti 0,5% sisällä.