Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
”…Näiden tyhjän päällä olevien numeroiden mukaan maankäyttösektorin hiilitase heikkenee ja metsätoimiala on uhattuna. Hiililaskennan ongelmissa ei ole kyse laskennan “epävarmuuksista”, niin kuin julkisuudessa häveliäästi sanoitetaan, vaan huonosti tehdystä tutkimuksesta. Sen tuloksia ei voi käyttää mihinkään…”
Kirjoittaja on suometsätieteen professori Helsingin yliopistossa.
Onko viherpoliittinen järjestelmä todella niin mätä, kuin sitä ajavat näkemämme keinot?
”..Mie möin parivuotta sitten noita ”vapaina kasvaneita ” 65 vuotisia kuusija..” Mikä tae on edes esitellä yksittäisten puiden kaatoja, kun kysymyksessä on menetelmä, jossa esitetyt lukemattomat ontuvat tekemiset aiheuttavat umpikujan?
Tämä umpikuja on johtanut kaksoset pimeyteen, jota ei voi tunnustaa.
Joko aletaan uskoa, ettei noiden kahden köhelön jankutus tuota mitään muuta kuin sontaa.
”..Joillain ostajilla on mieltymystä pitää pystyvarastoja vuosia korvauksetta myyjän vastuulla..” Tämä on kait sitä aiempaa valehokemaa. Korjuu-ajan ”korvaukseton aika” on käytännössä, että tulevien kasvukausien moteistakin maksetaan ja eräillä takuuhinnoin.
Onhan perkolainen kehunut utopisia alle 10 vuoden välein käsittelyjä toteuttaneen, ja niissä muka kerkiää kertyä satamottiset saannot.
Lähtökohdat kaksosten propagandalle ovat veteen piirrettyjä viivoja.
Turiston järjenjuoksun tökyttelyä kuvastaa edellinen möläyksensä. En lisännyt pilkkuakaan ruotsalaisen toht. Eriksonin juttuun, mutta eikös vaan ala väittää: ”käänsi asiat ja argumentit nurin. Loppu tuloksen konkurssi..”
Kun kevytnimimerkkiläiset sotkeutuvat itseään isompiin asioihin, jälki on naurettavaa.
Sidottu pääoma syö metsän tuoton
”Tutkittujen vaihtoehtojen suhteen tulokset ovat yksiselitteiset”, sanoo tohtori Lennart Eriksson. ”Jatkuvan kasvatuksen nettotuotto nykyrahassa on paljon pienempi. Vähimmillään metsänomistaja menettää yli tuhat ja enimmillään yli 7500 euroa hehtaaria kohti.”Jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta on perusteltu sillä, että metsänomistaja säästää monissa kustannuksissa, kuten maanmuokkauksessa, istutuksessa ja kylvössä ja taimikonhoidossa. Erikssonin mukaan tämä ei kuitenkaan riitä korvaamaan menetystä, joka syntyy siitä, että metsä sitoo koko ajan runsaasti pääomaa – eli suuria puita – joita ei pääse hyödyntämään oikeastaan koskaan. Metsähehtaarilla on oltava jatkuvasti ainakin muutama sata kuutiometriä tukkimittaista puuta hehtaarilla, sillä jos puuta on liian vähän, kasvu alkaa laskea selvästi.
Jaksollisessa metsänkasvatuksessa pääoma taas vapautuu käytettäväksi päätehakkuun yhteydessä. Tähän nähden uuden metsän perustamiskustannukset, metsän hoito ja harvennushakkuut ovat pieni kustannus, vaikka niille laskettaisiin korkoa korolle koko kiertoajan.
”…Näillä salkkujen hallinnoinnilla ei luoda uusia työpaikkoja, kasvateta valtion tuloja tai vähennetä velanottoa..” on Turiston uusin osoitus tyhmyydestään. Jatkuva räkytys Riikan tekemisistä yhteiskunnan eteen kuvaa olotilaa oikean uunon asteella.
Julkaistu joskus ja toiminta sen mukaista. Mitä sitten?
”…Eihän se valon määrä ole ratkaisu tähän ongelmaan. Jostain syystä lähdetään siitä, että valoa lisäämällä taimettuminen varmistetaan….näin toimii myös luonto, taimettuu, metsä uusiutuu, jos edellytykset ovat olemassa…”
Onko ristiriitaisempaa esitystä, kuin Jojon toisensa kumoava väitös?