Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Alla oleva on niin painavaa totuutta, ettei tähän palaan muita säkeistöjä tarvita:
Sammallahti ihmettelee Vanhalan puheita.– Olisinpa ay-pomo. Ensin voisi heittää vuosikymmenet kapuloita metsäteollisuuden rattaisiin lakkoilemalla, estämällä vientiä, rahoittamalla metsienkäyttöä estäviä poliitikkoja. Sitten syyttäisi yrityksiä, kun tuli omalla änkyröinnillä tuhottua 10000 työpaikkaa. Absurdia, hän kirjoittaa.
Ja kun kaiken tämän takana on ollut niin huonopalkkainen porukka ja olemattomat saavutetut edut…
Joo tarkennetaan…”katsottavaksi ja komentoitavaksi”. Katsottavaksi joku välähdys kuinka katkonta tapahtuu. Kourassa tietenkin kuppainen runko. Kommentoinnin ajanhukka on turhaa.
jpjulku: ”..Ymmärtääkseni mänty ei tarvitse kovin montaa oksakertaa (elävää latvusta) yhteyttämiseen ja kasvuun..”
Millä perusteella tuollainen ymmärrys??
Kyllä se kasvu vaan kärsii liiasta tiheydestä. Juuristo jää pieneksi,- on tuulituhoriskit, runko jää ohueksi,- lumi ja tuuli, elävien oksien kutistuminen,- kasvutappio ja kierto-ajan piteneminen ja kaikkineen KORKOPEIKKO.
Kun näistä on selkeät ohjeet, ihmetyttää joskus luistelu-into.
Ja hitot.
Jos tämä on keskustelupalsta, miksi asioiden ristiriitaisuuksien maku ei saisi aiheuttaa keskustelua ja arvotelua??
Eikös se ole selvää, että siemensyntyiset männiköt kasvavat ”laadukkaammin” kuin istutetut? Jos ne on taimikkoharvennettava n. 5 m:n pituusvaiheessa laadun ja hirvien takia, kuinka 2200 oli pöyristyttävä?
On tietysti tuulet,lumi, /huurrettuminen ja laatujutut päälle. Jk:ssahan mahdollinen ”taimisto” menee ruttuun joka käänteessä.
Säästöpuuryhmien hiekset ovat tienattu riesa uudistamisessa.
En näkisi estettä mo:n laitteelle lähetettynä. Ja tunnollinen ammattimainen kuski ei menettäisi siinä mitään,-päin vastoin.
Mutta:…”Itselläni ei ole tähän ollut tarvetta..” Kun mo on tehnyt oman voitavansa ja osansa leimikon laadun eteen, kyllä kaikilla osapuolilla on helpompi hengittää luottamuksen toimiessa.
Taimi- ja harvennuspuutiheydet kun kuitenkin on pakko ajatella ja toteuttaa laatu-ja särkymävaroilla. Tätähän on prof. MKärkkäinen terottanut: illuusio suoraan loppukasvatustiheydestä pysähtyy siihen.
Nämä kaikki osatekijät kun jotenkin huomioidaan, julistus hyvin harvoista tiheyksistä pienien puiden aikaisilla harvennuksilla on käytännössä hyvin harvojen herkkua. Ja olkoon niin.
”..Enemmänkin kyseessä olisi taimikon raivausta tai alikasvosten harventamista tms. Sillä se niin utopistiseltä tuntuikin…” Juurikin näin.
Tapion hyvän metsänhoidon ohjeissa puhutaan käsitteistä maapohjan täysimääräisestä hyödyntämisestä ja poistetun puun kannattavuuteen vaikuttavasta järeydestä. Jos puustolla ei ole aikaa järeytyä, kuinka nämä ovat mahdollisia?