Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
MT Metsä; metsänkasvatuksen emer.professori KMielikäinen:…” peitteinen metsätalous tullee jäämään joidenkin turvemaiden erikoismenetelmäksi. Sen hiilensidonta, eli puuston kasvu , on alhainen ja terveysriskit metsille huomattavat”.
Uutiset ja lokit-osastolta: ”Meidän pitäisi saada enemmän lehtipuustoa ja mäntyä, mutta minkäs teet, kun sorkkaeläimet popsii ne. Toimiiko Suomen riistapolitiikka”, kyseli Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.
Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala vastasi Niemen esittämään kysymykseen ykskantaan:
”Ikävä kyllä ei toimi. Riistalainsäädäntö tarvitsee kokonaisuudistuksen, jossa hirvieläimien ja petojen kannan säätely ajanmukaistetaan ja maanomistajien päätösvaltaa lisätään.”
Tämä taimikeskustelu ei pelasta aloituksen aihetta… 🙁
Aihe on ”jatkuva kasvatus käytännössä”, jolla ei talouden parantamisessa ole mitään merkitystä, ellei positiivisuus parane kaikissa vaiheissa:
Mo halusi lähes 11 ha alueen käsiteltävän jaksollisen jatkoksi jk:lla. Alueella myös selkeitä päätehakkuukohteita ( ikä /järeys) ,vajaatuottoisia ja kuvioita joissa jaksollinen olisi ainutta järkevää metsänhoitoa. Mutta kun mo informaatiosta huolimatta on saanut päähänsä kangastuksen, sehän toteutetaan. Puuta lähti arviot yli mennen tullen ja tukkia pirusti harvennushinnalla. Vahva kokemus/näkemys ”sivullisilla”, että seuraava hakkuu vain murto-osa tästä, ja sitä seuraavaa jk-korjuuta ei tule.
Medialla ja hengenheimolaisilla on käynnissä irvokas peli.
Maan merkittävät investoinnit, työllisyys ja kansantalous on tässä maassa rakennettu mm. metsäteollisuuteen. Täällä ei ole kuten joillain vaikkapa öljy- ja kaasutuloja tms. Yhteiskunnassa kertynyt hyvinvointi ja edut kelpaavat kuitenkin yötä päivää näille kaksinaismoralisteille. Antavaa kättä on turvallista pureskella kun muu loisiminen on turvattua.
Niin Mm, kysymys on eri asiaa kuin perkolaisen tyyli ”hajottaa puuntuottajien porukka ja yhteinen tavoite”. Aikaisempina vuosina sähkö-yhtiön ukko tms. tuli pyydettäessä paikalle. Nykyisin niin pahoja runkoja ei ole ollutkaan, sillä vierimetsienhoidossa ne on listitty. Leimikko voi rajautua rakennuksiin ja no roplema, mutta pihojen turilaat reunapuut ja rakennusten välissä jäävät kyllä lihomaan.
Mm, kuten piireissä tiedämme, metsälakikohteet yms. jyrkänteet ovat jättöpuiden ja riistatiheikköiden ”sijoituksia”. Sähkölinjat ja rakennusten ympäristöt eivät kuulu talousmetsänhakkuissa pystykauppojen käsittelyihin.
”..Ilmeisesti tutkimukset istutetuista hävinneet ehkä hävitetty, täälläkään eivätkä saa lopputuloksestaan aukonreunalla tolkkua miten on käynyt tai miten sen saa selville..”
Tuo on juuri sitä vakio-oksennusta.
Käytännössä asia menee kyllä niin, että mikäli korjuuta ei pysty toteuttamaan nykyaikaisella konekalustolla, kohde on niin erikoislaatuinen että se on jätettävä jo sertifikaattien ja metsälakien vuoksi käsittelemättä.
Perkolaisen suppea käsitys asioista ei sitä muuksi muuta. Jk:ssa tietysti rahapulassa koetetaan nuolla kaikki kallionkielekkeet ja jyrkänteet paljaiksi.
Jätkän googlatessa Tapion ohjetta…! sanoisin n.40 vuoden kokemuksella käytännössä puun korjuun kimpussa ollessa, että relaskooppi yksin ei ratkaise kuin asiansa= ppa. On tietenkin yhdistettävä siihen kaikki muut vaikuttavat tekijät ja niiden perusteella yhdessä toimittava.