Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Jonkun nimissä tila kuitenkin on oltava lainhuudolla.
Ja kyllä se on selkeät senssit oltava. Kp on oma nujakkansa.
Rautalanka- malli on sönköttäjistä oikeaan osunut. Koko perkolaisen sätkynukketeoriansa tuottamattomasta (käytännössä olemattomasta) tampauksesta perustuu harhoihin. Uudet puuntaimet kaiken muun rojun mukana sitovat yhtä luonnollisesti hiiltä kuin aina ennenkin.
Mh:n Suomussalmen (artikkelit) kulotukset tekevät monet sitojat tyhjiksi!
”…Kerran kävin teatterissa 40 vuotta sitten, en toista kertaa!..”
Joukkion jatkona kun ohjelmaan kuului, sotkeuduin teatterin penkille seuraamaan yhden naisen kolmatta tuntia kestävää monologia…
Se on ensmäinen ja taatusti viimeinen kerta…
Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori Heli Peltola sanoo, että eri metsänkasvatusmenetelmien välille ei pitäisi tehdä kategorista eroa.”Me tarvitsemme sekä jaksolliseen kasvatukseen perustuvaa metsänhoitoa, jossa metsän eri kehitysvaiheet erottuvat selvästi, että jatkuvaa kasvatusta poiminta- ja pienaukkohakkuineen,” Peltola sanoi Audiomedian haastattelussa. Peltolan mukaan jatkuva kasvatus voi olla (!!!? kyseenalaistus) metsänomistajille kannattavampi vaihtoehto, kun sillä voidaan välttää metsän uudistamis- ja taimikonhoitokulut. Samalla hän sanoo, että kohteen täytyy olla sovelias menetelmälle….
Kuten tällä voorumilla on todettua, ”metsän uudistamis- ja taimikonhoitokulut” uuden puusukupolven välttämättömäksi varmistamiseksi kohtu-aikaan ei voi mitenkään olla jaksollisen pitkä miinus. Kulu on minimaalista kokonaisuuteen nähden, eikä rukiinviljelijäkään voi nälän ja elinkeinon tuoton takia jättää peltoaan kylvämättä,tai mikä muu tuotanto tahansa.
Miksi näin tärkeä ja kustannuksiltaan siedettävä asia edes nostetaan tikun nokkaan, kysyy epätietoinen ?
Perkolainen suoltaa kirjastosta löytämänsä jk- kusetusoppikirjan fraaseja kuin parempikin apostoli.
Viitasin jo, jos ei ole vakuuksia, ei tule rahoitustakaan.
”..Hyvin hoidetussa JK-metsässä uusi sukupolvi on aina valmiina ottamaan paikkansa vanhojen puiden lähdössä ” – on todella arpapeliä, jopa useita kymmeniä vuosia täystiheästi. Sekapuustona ei semminkään.
Eikö metsätilan arvo olekin kuten ”perinteinen” määre : paikkakunta, maalajit, puuston määrä ja kl jne. Olipa se miten tahansa tärvelty ja hoitotyöt rästissä, hintahan on sen mukainen.
Jatkuvana markkinoitu sippi metsä on kyllä oma lukunsa jatkaa jk:na. Kuinka siinä rahoitetaan mitään? Onko sellaisella vakuusarvoakaan?
Tuohon ei ole pelkoa.
Puun myyjät eivät voi olla tietämättä, että vaikka jaksollisen elinvoimaista nuorta metsää eh:etaan ja myöhemmin toista, puusto kasvu ei ole mitenkään edes siinä 8-10 vuoden välein kaikistellen mahdollistamassa harventamisia. Kuinka se olisi mahdollista aina vain nuutuneemmassa jk- puustossa ?
Esitetyt jk-jutut ovat niin mielikuvituksen hanurista kuin olla voi.
Jos on velaton talous, hyvää metsää 1000 ha ja yli, sehän riittäisi kaltata elämän ajan ilman mitään hoitotöitä.
Mutta kun sellaiseen ei luonne joustaisi.
Tästä olemmekin kaikki täysin samaa mieltä