Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Tästä olemmekin kaikki täysin samaa mieltä
”…M -ukko on oivaltanut jatkuvan kasvatuksen tai järki on lopulta kypsynyt, hyvä!..” Tämä on ollut käytössä työkalupakissa aina jaksollisessa , ja se on 2- vaiheista. Termit oikein.
”..Tämä muutos vaatii investointeja uusiin teknologioihin, koulutukseen …” Kun jalostus ei ole eikä tule mo:n käsiin, kaikki tuo höyry toisten tonteille on turhaa.
Perkolainen…”Kävin äskettäin katsomassa 30 vuotista istutettua koivikkoa Puruveden Eteläpuolella. Se oli tuottanut ~ 1100 €/ha ja plaap plaap…
Jojo..” Jos on uusiutumaton ja kasvunsa päättänyt metsä, avohakkuu on aina ollut metsänhoidollinen vaihtoehto..” Näinhän se on.
Lukija ymmärtänee perkolaisen paasauksen jyrkän ristiriidan, ja kaiken lisäksi listittävänä voi ensisijaisesti ollakin jk:ssa loppuun lypsetty uusiutumaton raiskio ! Sen sijaan tuo istutettu koivikko on varmistanut uudistuksen, jonka tarkoitus ei alunperinkään ole tuottaa mahdottomia. Kun sen alle syntyy myöhemmin ku-taimikko luontaisesti tai istuttaen, se kasvattajasukupolvi on hoitanut osansa mallikkaasti.
10.7. 07:31 esitetyt edut ovat euroissa ja prosenteissa kiistämätöntä tuottavuutta metsätilataloudessa.
Laskelmaan pitäisi olla rinnakkainen jk-vertailutila, mutta kun tulos on päivänselvä, mitäpä tekemään tyhjää työtä.
Ehkä aika kultaa muistot 45 vuoden takaa, mutta kun oli kuntoa,voimaa ja sitkeyttä, olihan metsurityö todella antoisaa. Kaverin kanssa meillä oli 9 tankillista määrä ja vaade talven joka 5:lle arkipäivälle viikossa.Ja tehtiin kanssa, oli keli mikä hyvänsä.
Nyt vaikka ei ole ”pakkoakaan”, raivaussahalla viidessä tankillisessa on jo tekemistä…
Eron olen kertonut: Kun käsittellyt alueet kuvioina ovat vaikkapa 1-4 >ha, onhan 0,3 ha tilkut tehotonta pelehtimistä. Ei siinä jatkossakaan tarkoituksenmukaisuudesta puhuta. Lisäksi uudistuksen on tapahduttava kauttaaltaan täystiheästi lyhyessä aika-ikkunassa.
Muistin lyhyyden virkistämiseksi esittämäni listaus ei anna aihetta edes vakavissaan kokeilla jk:sta. Rahallinen etu jaksollisen hyväksi kaikissa kohdin on aivan selvä.
Mitä jää jatkuvan kasvatuksen ”eduiksi”? Se on vain puustollisuus, kun on hetken avovaihe käsillä. Jos se puustollisuus on rääseikön rajoilla, kenen on se etu?
Jaksollisen kiistämättömät edut:
-päätehakkuissa puun kantohinta kilpailukykyisin ja riitävä myös harvennuksissa,kun ne annetaan kasvaa riittävän järeiksi.
-kysyntä-ja markkina-ehtoiset hakkuut mahdollisia,myös pylväät
-puunkorjuu hallittavissa selkeän varmana
-metsämaan/puuston terveyteen parhaimmat korjausmahdollisuudet
-metsänparannustyöt luonnikkaita ja kust.tehokkaita toteuttaa
-mahdollisuus käyttää myös 2-vaiheista tai luontaista uudistusta
-uudistuksen varmuus muokkauksin monipuolisin puulajein
-jalostushyöty koko kierto-ajan
-lannoitushyöty tietyissä jaksollisuusvaiheissa
– th ja harvennuksin selkeä laatu-ohjaus kasvupaikalleen parhaalla pl:lla
Kun aloja on tuonkin verran, metsä-yhtiö hoitaa pystykauppana koko ruletin. Siitä ei tarvitse kysyjän huolehtia.
”..Eihän aiheesta keskustelu tähän lopu ja tuskin on vanhan toistoa, jos aiheesta sisään kirjattua avataan?”
Tätä länkytystä sitä riittää ja oikein Moluraattorin yksipuolisella suosituksella.