Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
” Niin negatiiviset on puheet ”
Johtunee konekorjuun näkökulmasta aivan keskenkasvuisten puiden ja risujen korjuuseen yllytyksestä, joka johtuu nurinkurisista toimintatavoista taimikon jatkokasvatuksessa. Tätä todistaa se, että aktivistit eivät ole pystyneet vastaamaan yhteenkään seuraus/riski-toteamukseen tyhjentävästi.
Raivaussahan ja motoketjujen työtehtävät sekoittuvat pahemman kerran.
”..Kilpailutettu myynti
– Kilpailutus nostaa 10–30 % verrattuna suoriin myyntikauppoihin.
– Markkinoiden läpinäkyvyys parantaa myyjän neuvotteluasemaa…”Mistä pula-ajan kirjapainosta noita on kopsattu? Kilpailua sitä on jalosteissakin joita kaikkien viulujen jälkeen koetetaan kaupata kaukomaille. Nyky kantohintoihin houreet 10-30 prosenteista ovat uusia aivopieruja.
Markkinoiden läpi-tai umpinäkymättömyys kun ei kuulu puun myyjälle.Ne ovat toisten asioita.
”Tuskin sen aikaisia määrämittaan harsittuja metsiä voidaan verrata tämän päivän metsiin… Nykyiset jk metsät ovat jaksottaisen, tasarakenteisen metsiin verrattavia.” Pötyä.
Ja että nykyinen metsien puustopääoma on jaksottaisen metsänhoidon ansiota.” -pitääkin paikkansa.
Nykyiset jk metsät on aloitettu jaksollisen runsaspuustoisista monipuolisista metsistä. Juhlaa kestää sen pari riistoa risinoita pullasta, kunnes todetaan rääseikkö saavutetuksi.
Foorumilla on usein tuotu esille, kuinka niitä rääseiköitä on uudistettu viljellen puustoisiksi metsiksi. Jos sitä rääseikkötaloutta olisi jatkettu tänne saakka, puunjalostuslaitoksia olisi vain muutama.
1933 kasvu on ollut 46 milj. m3, ja nykyisin 103 miljoonaa kokonaispuuston ollessa yli 2,5 miljardia mottia. Kaikki jaksollisen ansiota. Jojon on turha toistella hoitomuotojen heikkouksista muutoin kuin että jk on samaa tuhon tietä.
Ettei lukijalle jää epäselväsi, todetaan tämä: on olemassa hyvin selkeät metsänkäsittelyohjeet, joilla puuston kasvu saadaan maaliinsa vähimmin riskein.
V-kallo edustaa omimiaan tapoja, kuten tiheän ison taimikon ennenaikaista koneellista korjuuta. Urat, vauriot, riskit ja ravinnetappiot heittävät sen tappioputkeen. Puuston kunnollisen järeytymisen odotus on se toinen tie, jolloin sato on kypsää. Valinta lienee helppo, vaikka toitotus alimittaisen puuston hehtaarikertymillä enimmillään urilta yritetään häivyttää faktat.
Minkä edun saat pienpuun ennen aikaisilla korjuilla, kun ha-mottimäärä kasvaa kuitenkin ainakin samaan sekä järeys tuplaantuisi. Samalla kantohinta nousee.? Ja kerro ne poistettavien puiden keskijäreydetkin…?
Kun latva lpm on 5cm, puolta puuta ei mitenkään jää latvaan. Jotain tolkkua.
Perkolaiselle se ja sama, kun edes lukutaito ja ymmärrys ei riitä mihinkään.
Mitä horiset?
Kun on käytännössä prof. Kärkkäisen malli jossa ajokoneen viedessä viimeistä kuormaa kaivinkone ajaa leimikolle, saat kertoa kauhukuviasi Jojovainille. Valvokaa vartiotornissanne porukalla.
”…osui kyllä Tolopainen naulan kantaan! Mehtäukko sen sijaan ei…”
Vastaahan ensin kysymykseen, ja kehu sitten osumista.
Ellei taimia tule eikä ole tasaisesti ja täystiheästi tarkoituksenmukaiset yhtenäiset alat, kasvu saa olla vaikka 1000 prosenttia hyödyttämättä ketään.