Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Kuten mainittua, kun puukaupan ja korjuun edellytykset ovat kunnossa kuin sopimus edellyttää, tuollaisia ”kesken palstan” – mahtailuja mo:lta ei tarvitse kuunnella. Sellaisista tieto kyllä kiirii ja laajalle. Eräs konahteli aina jokaiselle vuorollaan. Paikka järjestyi mustalle listalle ostopomojen eläköitymisiin saakka.
On ollut itse kullakin.
Ja se on aivan eri ala kuin moto-yrittäjyys.
V- kallo esitteli aiheessa lumikenkiään ja raivaussahaansa…! Ne muut haulit ei kuulu tähän ollenkaan.
Lopettakaa höpinät ja vertuuttaminen käsivehkeitä miljoonaketjuihin työntekijöineen. Joku tolkku sentään.
Määritelmät ovat ketjukohtaisia.
Kun kaksoset jaksaavat vanuttaa moneen kertaan hävinneestä aiheesta, kysyn tämän: mistä jk-metsät saavat alunperin alkunsa? Eikai se ole hyvin hoidettu jaksollisen sekametsä. On kai selvää, kumman menetelmän ansioksi kuuluvat ne runsaat puustopää-omat.
Siitä tilanteesta päästään vasta kehumaan hyvillä!! saannoilla, kun on mistä ottaa. Ja niistäkin pari ensimmäistä kuuluisi oikeastaan jaksollisen tuottoon.
Sopimukset ovat a ja o. Toistan ratkaisevan sopimusasian: oikea tuntihinta motolle kuin ajokoneelle takaa risukoiden korjuun. Vaikka itse työ ( viimeinen Aplin video..) on motolla naurettavaa, täysi tuntipalkka koneelle, yritykselle ja kuskille on ehtona, että työt pyörivät jatkossakin.
Palkkaturvasta joutuvat maksamaan ennätysmääriä palkkasaatavia. Jos asiat ovat jo siellä asti, Jojovainin kehuma hakaniemikin on ollut kimpussa aiemmin. Että on niinkuin lyhytnäköistä pelehtimistä alalle saada nälkäpalkalla yrittäjä risukkoonsa, -naapuri ei enää.
”…Eihän siinä, jos tekijä(kone) pärjää taksoilla…” mainitsi idän ihme. Asia on juuri näin. Kun koneketjulla tehdään tuntihinnalla, samoin rekka kun vie videon pehkuja terminaaliin, samahan se on aurauskeppejäkin motolla korjata.
Nuakan vertaus kuokkaan ontuu. Enimmillään kuokkimista tehdään tuntihinnalla. Jos siivoilet jotain tai tilaat murskekuormaa, kyllä sulla se vekotin pyörii ja kerryttää tunteja… Ontuu myös metsurin vertaus ketjuun. Toisessa loppu on siinä kun heittää varustevyön Homeliteneen lampeen. Kukaan ei nau’u perään. Toisessa mahd. velat, kuskien työpaikat…
Niihin asioihin joihin ei ole voinut vaikuttaa, on ollut vain kokonaisuutena paletissa pidettävä mielessä. Lakkoseisokit ja typerät saavutettujen etujen väkisin puolustamiset ovat olleet niin iso epävarmuuden tekijä, ettei mikään enää korjaa sitä tilannetta.
Ja oli miten oli, tilakohtaista ”hiljaista suojelua” ei ole huomioitu mihnkään punaiseen kirjaan. Niitä vuosikymmeniksi unohdettuja alueita on kaikkiaan valtavat pinta-alat.
Pidetäänkö näitä tarkoituksella huomioimatta ?
Tuo ei ole muutoin mahdollista, kuin että kone on vapaalla ainespuuleimikoilta ja tuntihinnalla ottanut moisen viidakon.