Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
”…Toisaalta raaka-aineen saannin kannalta sijainti on aika optimaalinen…”
Sahatavaran vienti täytyisi järjestellä muuten kuin kotimaisten satamien kautta. Moni asia lähihistoriasta olisi eri tolalla.
Kun risukoiden hinta putoaa, käy samoin kuin aikoinaan hankintapuulle. Mittasuhteet asettuvat kohdalleen, ja pakottaa vesurit heilumaan.
Alkuperäiseen lukuina:
On ilmoitettu hakkuumääräksi 1047 m3 / 16 ha, lähtöpuustoksi n. 3250 r/ha. Jotta ilmoitettu eh kaatuisi 5 v kuluttua päälle, poistumaa on kärsinyt ottaa n. 2150 r, yhteensä n. 34400 r keskikooltaan 30L/r, että jäljelle jää n. 1100 r ”jatkolihotukseen”.
Kun tussaroijat ovat viipyneet työmaalla toista kuukautta, olematonta risua on täytynyt olla pirusti, jolla on aikaa tärväytynyt mutta kasa ei karttunut. Tottapa ”..ei ole huolta yrittäjän kannattavuuksista, ja korkokanta ei tarvitse olla kummoinen…”
Energiapuun tulevaisuus.? Tällä matikalla ei taatusti tule olemaan tekijöitä kannattamattomana. Pistäkää paremmaksi.
” Ja yritykselle kuten osakeyhtiölle tulee perustettaessa sitten oma Y-tunnus,” joka kyllä siirtyy ainakin spv:ssa jatkajalle. Nim.kokemusta on.
No nuo kopsatut jutut ei olle epäilyttäviä. Paitsi että jos joku kehittäisi kuusiporalle ”lihottavan” myrkyn, mehtäukko hankkisi droonin välittömästi…
Hyvä, mutta eikös Y-tunnus ole yritys-, ei henkilökohtainen…? Ja kyllä omalla kohdalla piti olla metsätaloudessa oma, ja oy:ssä oma ly-tunnus.
Kerropas AJ virallisena asiantuntijana, missä perkolaisen kertomukset ovat totta?
Pitää ehkä Y- tunnukset olla eri elinkeino-aloille… Yritystoiminnalle oma alkutuotannolle oma. Vero- ilmoitus sen mukaisesti.
Kyllä täällä on höpisty ja nyökytelty 4000-5000 tiheyksistä.
Entäpä jos/ kun äkkipysäys korjuille tulee kuin savolaisille urakoinnissa..?
Vaikka energian toimittajalla olisi ”sopimus” tavaran toimittamisesta, se on lopulta yhtä varma kuin uutisoidut savolaisten konemiesten urakointisopimukset. Ne irtisanottiin ja romut jäi käsiin. Jos viljelijä tarjoaa puitavaksi kiviä keräämätöntä juolavehnän täyttämää lakoviljaansa ja toisella on pystyvilja 20 ha sala-ojapalassa, kumpi urakoitsijaa sylettää?
Olkoonkin biobuumi, mutta miksi runkolukua on riskeillä pidettävä tuhansia yli, että muutamien kymenlitrojen rasseja saadaan kerätään koneketjulla? Raivaamattomuuttakin suositaan! On sitten hontelot rungot,pienet juuristot,muotopuolet latvat. On ennenaikaiset uraverkostot keskenkasvuisuuden kasvutappioina…tätäkään ei kukaan tappiona kommentoi. Ei kokopuunkorjuun kasvutappiotkaan herätä mitään. Sitävastoin eh:n normi harvennusurista on kyllä maristu.!?
Siis miksi sitä puumäärää ei voi odottaa ja ottaa hoidetusta kunnolla kypsyneestä nuoresta metsästä, jossa em. haitat,riskit ja ongelmat eivät paina? Näistä asioista ollee kysymys, ja jotka eivät kyllä sula konemiesten käsitykseen.