Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Nuo ovat tosi harvinaisia tapauksia, omalla kohdalla ei ensimmäistäkään. Omissa metsissä nämä on aikain saatossa hoidettu niin, että metsä-autotiet on itse tehty isojen rinteiden ei päälle vaan alareunaan.
EDIT, mutta hämmästyttävää on tuo fanaattinen uskomus jk:n autuudesta. On tiedossa jaksollisella metsänviljelyllä aikaansaadut edut niin hiilihömpän sitomisessa kuin tuotossa ja puustomäärissä. Omalta osalta tiedän, kuinka erilaiset isäntien metsät ja omat ovat korjuun kannalta, joten peitteisyyden etu on mitätön sivuseikka.Taimettumiset ja varttumiset näkyvät mittalistoissa, näkyy korjuun jälki ja metsän tila ennen ja jälkeen.
Ja kun kaiken kukkuraksi jaksollisen runsaasta puustosta aletaan yläharventaen ottamaan järeää puuta mukamas jatkuvan kasvatuksen ansiosta, (Pukkalan video) on koipeensa ampuminen varmaa.
Vastakkainasettelusta ei voi päästä pois, sillä ne ovat niin vastakkaisia.
Jaksollisessa on mainiota yhdistää tilanteen tullen kaistale- ja sp- hakkuu, kuin kaksijakoisenkin menettely. Istutus tai kylvö.
Jk:n tauti on epävarmuus ja rahat loppu.
Gla: ”…Asiasta jotain ymmärtävät metsätalouden harjoittajat eivät kritisoi metsästäjiä, vaan politiikkaa eli tavoitteiden asetantaa. Miksi tavoitekanta on korkeampi kuin liikenneturvallisuus ja metsätalous toivoo…”
Siinä on villakoiran ydin.
”…Vai löytyykö puunostajia jotka ostavat pystykauppana… Millaisia laatuvaatimuksia on raakapuulle…”
Aloittajan aihe oli miten tuottaa hirsi-ptl:ajia On melkoisen eri asia sitten tehdä tai ostaa oma valmismökki, eli Pavekan sekaisin meni.
Menneisyys ei ole tae tulevasta, ja/sillä asioita raamittelevat muut tahot.
Kukaan ei ole kiistänyt kysynnästä. Valmisteilla on ollut jonkin aikaa luonnontilaisten metsien hakkuun ikärajat, ja tulevathan ne pyytämättä.
Mo:n näkövinkkeli on kuitenkin kiistämättömästi se, että mikäli hirsi-aihiot saa n. 6 kertaa lyhyemmällä kasvatusajalla markkinoille, talousmielessä peli on täysin selvä.
Kelo on taas täysin eri ptl.
On turhaa viisastella höttöpuilla ja 300+, sillä hirsiveistäjä kysyy sitä mitä tarvitsee ja maksaa siitä. On kasvatuksellisesti ”pienoinen” ero metsänomistajalle , kun kaupaksi käy 40-50 vuotias suora mäntytukki vaiko 300+ vuotta ikipuu, joka pitää jättää nykykriteerein ötököille…?!! Tuskin tähän tarvitaan edes laskukonetta?
”… jossa suuren pinta-alan omistavalla olisi enemmän sananvaltaa kannanhoidossa kuin pienen tilan…”
Kalastuskuntien kokouksissa manttaaliluvut painavat. Kyllä toisaalta oikeudenmukainen paino-arvo…