Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Mehtäukko on byrokratian vastustaja. Kun valtakunnan kaikenlaiset lait ja säädökset on aikojen saatossa muokattu poliittisesti siksi mitä ovat erilaisten tapausten selvittämiseksi, tuloskin on mitä on. Vaihto-ehtoja piisaa. Tuo ”toinen vaihtoehto maksaa tietämättömänä” on tyhmyyden huippua, sillä asiantuntijuutta on saatavilla.
Voi olla varmimmin hatustasi vedettyä hömppää, kuten moni muukin saivartelu lillukanvarsista.
Näissä keskusteluissa on nähty kaksosten aivan perättömät jk-aivopierut, joilla ei käytännön kanssa ole mitään tekemistä.
Mitäs Jojo höpiseen jk:n erikoispuista hintoineen? Ettei ole kalttauksesta johtuvaa painajaista ja vain harvennushintojen kuittauksia…
Kaikenlaisia variaatioita on metsänkasvatuksessa tullut nähtyä, eikä hyvin arvuuta mikä pelaa mikä ei.
”…Jotain pylväs hintoja ja sorvityviä on ollut massaa paremmalla hinnalla. Varsin joku palstalla käyvä ”jakomies” korjaa hinnat…”
On kuin Jojon puuroa. Yhdessäkö laativat vastineita?
Lisäksi perkolaisen ymmärrys jk:n korjatuista hinnoista on pelkkää propagandaa.
Jos rahavastike on 10%, sen edestä saa vain vähennyspohjaa.
Onko tämä stasi- homelite asiallisen keskustelun pyöveli, vai mikä otus?
Juhalla totta joka sana ”yleisissä asioissa”, nim. kokemusta on.
Erään väittäjän mukaan jk-lihomista saa korjata 8 vuoden välein. Sillä kokemuksella mitä on tullut 40-vuoden aikana nähtyä harvennusten pöyhtyminen, nuoren eucalyptuksen veroinen kasvu harsitussa metsässä ei ole mitenkään mahdollista. Siten eri tavalla hoidetuilla metsälöillä on todellakin eroa spv:n hetkellä ja siitä eteenkin päin.
”..Tämä kasvu ei synny hetkessä…” ja se hiipuu kalttauksen edetessä vääjäämättä.
On itsepetosta luulla ja valehdella julkisesti, että 8:ssa vuodessa raihnaistuva metsä toipuisi uutta kasvua, joka olisi hakattavissa.
Mahdollisten järeiden puiden harsinta siirtymävaiheessa puustoisesta jaksollisesta vaatii 20 tn ja yli-hakkuukoneet. Oikeilla teloilla pintapaineet ovat pienet, mutta ongelmana ovat lyhyet epävarmat korjuukaudet.
Nykyiset pienet alat saa muun korjuun ohessa rassattua, mutta yleismenetelmänä pakon edessä ei mitenkään.