Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
”..Pienaukot ovat lähinnä kuuselle ja siitä syystä esim kaikki vanhat kuusikot on uudistettu avovaiheen kautta…” Lopeta sitten höpinät jk:sta.
”..Tuskin on kannatusta tehdä pienaukkoa tai poimintahakkuuta paljaaseen maahan..” Mitä? Puustoa hakataan eikä paljasta maata!?
”..Ei kukkokaan käskien …Ajetaan kaksilla rattailla,- ajele vaan ja käske kovemmin.
Eh:takin on erilaisia. Jos puut ovat 80-100 litraisia, ppa olisi otettava myös vertailuun.
Parasta aikaa ra-koivikon eh. Hakattu v. -99, laikutettu, siemenpuusyntyinen, jäävä tavoite n. 900r/ha.
Puupelloista ja sekametsäisyyksistä huolimatta mehtäukko on aina toteuttanut kasvupaikalle sopivat puulajin taktiikkaa. Syteen tai saveen,- onnistunut on sekin.
Raipella osuva kommentti. Yhteiskuntajärjestyksen horjuttamisen estämiseksi saati puolustukseen tarvitaan lopulta monipolvinen valmius. Oma armeija tehokkain asein ja järjestelmin on runko, kaikki muut täydentää. Varmin tae saada olla rauhassa.
Hiilihumppa ei ole aiheuttanut mehtäukon metsänhoitoon minkäänlaista reaktiota. Humppa mikä humppa. Prof.A Kankaan totemus osuu nyt samaan.
”..Metsän tuottoa voidaan parantaa huomioimalla sekä valon sekä lämmön optimaaliset olosuhteet, mikä edellyttää tietoista metsänhoitoa ja säännöllisiä jk- harvennuksia…” Aika ristiriitaista soopaa jk:n sovellettaessa.
Jos/kun siellä on isoja säästettäviä ylispuita valonvarjoina, eihän männyn ja rauduksen kehitys voi toteutua mitenkään. Jaksollisessa tätä epäsuhtaa ei ole. Mo ohjaa puiden kasvua täystihein taimikonhoidoin ja harvennuksin. Sekapuusto voi varttua yhtä matkaa, ja valoa jakautuu tasaisesti kaikille.
Nytkin nähtiin monessa paikassa, kuinka riskaapelia on lähteä ”tuottamaan tiheitä energiametsiä”. Niitähän ei pitäisi vakuutusyhtiöden ottaa edes listoillen riskien takia.
Kun puuston kasvun eri vaiheissa suunnilleen noudatetaan hyvän metsänhoidon ohjeita, ylitiheyttä ei ole. Mä ja ko kynnyskohta harvennuksiin on tärkeä.
SE Imatran jättisaha.
Saha käyttää 60-prosenttisesti mäntytukkia ja 40-prosenttisesti kuusitukkia, yhteensä noin 1,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tuotanto on 800 000 kuutiota valmista sahatavaraa.
Kyllä MG:n uintiliike on vaan tilapäisten retteloiden korjausliikkeitä. Trumpetti, vienti, lakkoilut…jne.
”..Tämä on tietenkin logistiikan ja konemiesten toiveiden mukaista…”
Tyypillistä saivartelua ja keljuttaahan se, kun jaksollisen selkeissä toimenpiteissä yksi on muokkaus ja tarvittaessa ojitus. Liian veden poisto on puunkasvatuksen a ja o. Ne ovat jk:ssa toive-unta, sillä eivät ”sovi logistiikkaan”. Eikä siihen riitä ne rahatkaan.