Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
”…Hyvä/huono esimerkki on Suomen hiilinielulaskelmat joita alettiin tarkistella vasta lehtijuttujen jälkeen…” Konkretiaa on ihan elävästä elämästä sahanpurujen irrotustyömailta.
Mk:n ropeli-tronet kun laitetaan tieteen vastaisesti asialle tekemään tehtävää josta ne eivät ymmärrä oikein, ja vasta hälyn seurauksena paljastuu totuus, yhtälöstä on puuttunut sellainen osanen kuin äly. Keneltä?
”…Tässä on jotain korruption tai kartellin tapaiseen viittaavaa..” tyypillistä Jojon trollimaista salaliittoteoriaa. Tätähän tämän aloituksen vanutus enää puuttui.
Luottosuhteisiin viitaten miksi kaikilla mo:lla ei raakeista tule jupinoita? Jos kauppakirjan luetun ymmärtäminen on sillä tasolla kuin toisen aloituksen kahdella uunolla, eipä tarvitse ihmetellä.
On tätä vatvottu. Historiasta huvittavia tapauksia raakkitukkien piilotteluista pinoon on lukemattomia. Luulen, että pitkä-aikainen luottosuhden ostajaan ei aiheuta ”kyllä raakkeja löytyy”- ilmiötä.
On vain niin, että sahateollisuus ja hankintamies elää eri hetkessä. Pystykorjuu on teollisuuden näpeissä, jossa kysynnän mitat kohtaavat katkonnan.
Kompensointiin voisi miettiä, että hankintatukin runsas rukkastenjälki,laaturiskit ja pienet nökköset koko logistiikassa kuluttavat kantohintaa?
”..Häkkäpoika ryhtyy kuuntelemaan narisijoiden puheluja…”
Näinhän sen pitää mennäkin. Rotat pois laivasta. Ei tavallisella rehellisellä kansalaisella ole mitään ”pelättävää” kuunteli viranomaiset tai ei.
Sinulla on ollut kuin toistuvat suuret valeet selittää mitään, sillä et ole kyennyt kumoanaan mitään käytännön haasteita.
Paraskin pylväiden ja tyvikoivujen honottaja.
Valepukkeja olette parhaimmasta päästä!
Kysymyshän on ollut ”mantraa ”varoittaa tekemästä tyhmyyksiä, olipa mo:n halu mikä hyvänsä.
Sinä uuno jaksat yllyttää siihen!
”…virheiden puolustaminen tällä hetkellä on rajua..” Itsehän kaksoset puolustelette. Sokeat neuvotte ilman näkökykyä!
”..johtaa puupeltoihin..” on samaa valejargoniaasi.
Mikäs on pelkästään kuusettuvan jk-hatelikon monimuotoisuus ?
Aivan samaa mieltä. Ajatellaampa vaikkapa 100 ha tilaa, jossa on helposti hoidoin saatu kl:t mallilleen.
Tällaisella tilalla on monipuolisia taloudellisen toiminnan mahdollistavia kuvioita ja kullekin kasvupaikalle sopivilla maalajeilla siinä parhaiten menestyvää puulajia. Männyt, raudukset ja kuuset voi olla pelkästään ominaan, mutta ohjaillen myös sopivasti sekapuustona, joka vain suunnilleen jaksollisessa onnistuu. Hoitohakkuin laadulla niitä ohjataan tasaveroisesti tukkikokoon. Markkinatilanteen mukaan päätehakkuun puulaji on helppo kohdistaa kysyntään, sekä keli-ja hintapiikkiin. Ja tämä kierto pyörii tilalla koosta riippuen mittakaavassaan vuodesta toiseen.
Tilanteen mukaisesti uudistuksen maanmuokkauksessa on helppoa ja edullista yhdistää penkka/metsätien teot,vesitalouden korjaukset jne. Taimettuminen saadaan heti ja varmimmin alkuun muokattuun maahan. Kukin kuvio saa vuorollaan hienosäätöisen käsittelynsä selkeästi ja vaikuttavasti.
Jk on tähän nähden aivan arpapeliä. Väitteet puuttomista riutuneista kausista ovat itsensä jk:n ongelmaa. Ja perusasia kannattavuusvertailussa on valheille rakennettu: Puustoisen jaksollisen metsän ensimmäiset ylistetyt yläharvennukset kuuluvat jaksollisen ansiolistaan.! Pienaukkojen tilkkutäkki ei tee järkevää korjuukokonaisuutta edes mahdolliseksi, ja puumäärien haaliminen samoilta jäljiltä laajoilta alueilta vain tiivistää maan hapettomaksi kylmän vetiseksi tautipesäksi.
Tätä näkö-alatonta mantraa kaksoset epätoivoisesta toistavat, sotkien ajatuksiaan milloin Osaran tai Amatsonin kautta polkypyörien romutukseen.
Tekemisiensä valinta on aina maanomistajalla. Tuo tamppauksenne on jo kauan ollut typerää näytelmää.
Hyviä pointteja. Vak.maksumenetteky menee kollektiivisia määreitä pitkin. Kun valveutunut mo huomioi metsissään alunalkaen esim. tiestöt (palonkin suhteen),vesitalouden, tuuli-alttiden kuvioiden muodot, reunatiheydet, taimikoista alkaen juuristo/runkovahvistuksen jne, riskisin tuho jää trombiin ja lumeen.Nekään eivät ole täystuhoja.