Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset

Viewing 10 replies - 9,021 through 9,030 (of 9,173 total)
  • mehtäukko

    Koivun kuutiointi motolla on haaste muttei ylivoimainen.Mittalaitehan kalibroidaan puulajikohtaisesti.

    On pitkälti viitseliäisyydestä,ammattitaidosta ja moraalista kiinni miten toimitaan

    mehtäukko

    ”…Käytännössä motomittakin voi antaa vääriä tuloksia, kuten mikä tahansa tavallinen mittausmenetelmä…”

    Olkootkin pino-,ja pystymitta olleetkin tavallisia”virallisia”menetelmiä, mutta kehitys on kehittynyt Vaarin ajoista 2000-luvulle.Niillä ei voi toisiaan kontrolloida kuin suunnilleen.

    Mittaportin kuidun tehdasmittaus on keppimitta jossa k-auton pankkojen välissä oleva kehys korjaillaan pinomitan konstein kiintomitaksi.Onhan se vakioidumpaa laiturilla tähtäillä kuin kinoksessa suon laidassa…

    Pystymitan koe-alat jos sattuivat edustaviksi,olihan siinä suuntia.Tämän päivän ptl-menetelmäksi kuitenkin huuhaata.

    Jos motomies tekee puulajeja väärin valinnoin ja ajomies ajaa värimerkittömät tukit/pikkutukit/parrut sekallutta pinoihin pieleenhän se menee.Nämä kun mitataan sahoilla tukkimittarilla, niinkuin motokin yksin kappalein.

    mehtäukko

    ”…Onhan pystykaupan ja kantorahatulon yksi keskeinen tekijä motomitta ja sen valvonta. Sanoisin kysymyksessä olevan pelleilyn siinä mielessä, että tiettävästi ensimmäistäkään oikeuden ennakkopäätöstä ei ole, jossa olisi todettu moton mitanneen väärän mittaustuloksen?  Pelleilynä minä tätä pidän?..”

    Yrittäjän jo oman mielenrauhan kannalta on syytä pitää vehkeet niin kunnossa,että kalibroitaessa konetta se tietoisesti on tavoitellussa tarkkuudessa ja pysyy siinä.

    On täysin turhaa edes verrata pysty-,pino- ja motomittaa keskenään.Jälkimmäinen on ylivoimaisen tarkka.

    Ymmärtääkseni rungon ollessa kourassa katkaisusahauksen jälkeen paksuusmitan on edettävä ohuempaan päin.Tylsien terien tms. takia oksien ”avatessa” mittaa tätä ei huomioida.Mutta onhan jo saamatonta meininkiä,jos akkurälläkkä ei pysy näpeissä ja puut on kuin repulla karsittuja. Poltto-ainelisäkuluista ja kouran rääkistä puhumattakaan.

    mehtäukko

    ”…Eli niistä vähäisistä vielä jäljellä olevista metsätalouden tuotoista pyritään siirtämään vieläkin yhä enemmän yhteiseksi hyväksi. Eli yhteiskunnassa eräänlainen hölmöläisten automaatti (hyvävelijärjestelmä) tekee tehtävänsä, ja ilman että siihen metsänomistajalla on juurikaan mitään sanomista. AY-liikkeellä sitäkin enemmän…”

    Kun lihantuottaja on elukkansa lihottanut,se soittaa,sopii ja myy ne valitsemalleen teurastamolle vallitsevalla tuottajahinnalla.Teurastamon liikennöitsijä käy rupulit,ay-työläiset teurastavat,paloittelevat ja pakkaavat.Joku liikennöitsijä kiikuttaa nyssäkät kaupan kylmiöön ja sieltä tiskille.

    Joka välistä jokainen ottaa siivunsa työnsä tehtyään.

    Mitä eroa jää loppujen lopuksi alkutuottajien välille,olipa kysessä sianlihantuottaja,maidontuottaja tai puun?

    Yhtälailla utopiaa olisi suunnitella veret seisauttavaa roolien muutosta elintarviketuotannon puolelle kuin nyt purtavana ollut pystykaupan ”korruptio”!!

     

    mehtäukko

    ”…Oulun yliopiston biologian laitoksen 25.2.2013 päivätyn lausunnon mukaan..”

    Mainitussa kirjassa ,-jos kuka viitsii paneutua tosi-asioihin-, on myös lause jonka laitoksen henkilökuntaan kuuluvat sanovat: jos tietäisit,millaisia elukoita täällä kirjataan susiksi..!! ym.ym.

    Kahteen kertaan opuksen luettuani voi vain ihmetellä tätä Luken ja riistahallinnon ja Vihreän politiikan mädännäisyyttä.

     

    mehtäukko

    Kaikille asiasta kiinnostuneille olisi sellainen aapinen kuin Kaj Granlundin Suden Pohjala oiva lukuteos.

    Hyvin kutistettuna tietona nämä pihoissa ja kaupungeissa pyörivät takkuturkit ovat enimmillään sekarotuisia rakkeja,joilla on aitojen susien kanssa samaa vain jokunen määrä geenejä.Aito susi pysyy saloilla ja saa siedettävänä määränä siellä ollakin,mutta nämä rakit olisi tuhottava viimeiseen otukseen.

    Esim.kuuluisa Perhon ”susi” oli ilmiselvä rakki, jota suuret koneistot puolustivat!

    mehtäukko

    Samaa mieltä asiasta Tolopaisen kanssa.

    Työmies on palkkansa ansaitseva,mutta kohtuus kaikessa.On yhteiskunnalle sietämätöntä,että ay:n saavutetut edut eivät voi joustaa myös osattomien työllistyvyyden edistämiseksi.

    Se,että yleissitovuus sitoo työnantajan kuristusotteeseen kunnottoman tai ammattitaidottoman työntekijän saamattomaan työntuloksen seurauksena,ei voi olla oikeinkaan. Sen lisäksi kaikki ylimääräinen työtuloksesta riippumaton ansioton lisämaksukäytäntö pitäisi pk-yrityksiltä poistaa.

    mehtäukko

    Hakkuun latvat ja muu rojuainespuu jos eivät sovettu hakelämmitysevääksi, on kuskattu kaistaleelta pois. Niitä ei ripotella senkummemmin tasaisesti.Tukot ”lentävät” vain kasvatettavien puiden väleihin.. Ja kyllä neulasen väri muutamassa vuodessa synkistyy!

    Kohteina runsasravinteiset kuuselle ja raudukselle sopivat maapohjat.

    Sama lääke muuten ed. omistajan epäonnistuneelle murapohjaiselle pellonmetsitys läntille (1,5ha): harakannainti petäjät ja harvat muut puut motolla pinoon.Ajokonella pajut,raidat ja lepät mahd.paljon juurineen kuormaan ja viereiseen 3-kl männikköön jota kertyi ”vain” 9 täyttä heinäkuomaa..

    Kukin voi arvailla oliko ojitusmätästyksen jälkeen ilo tökkiä kuusen isot potit?!

    mehtäukko

    Juuri tuollainen LV-kouhotus lisättynä kaiken ja kaikkialla autuaaksi tekevään jatkuvaan kasvatukseen on harkittua vahingontekoa puuntuotannon uskottavuudelle.

    mehtäukko

    ”…Tuolla edellä todetaan, että ongelma ei ole koneissa, vaan muualla, olen samoilla linjoilla…”

    Kyllä doctorin ongelma on todellakin koneissa ja menetelmissä joita vastaan pullikoin.

    Esimerkillä vain havainnollistin käytännön realismia haastavissa olosuhteissa, joissa nyky-aikainen keskiraskas koneketju toimii luotettavasti. Aikataulut ja ketjutus sekä varmuus,että lyhyellä toiminta-ajalla korjuu kanssa tapahtuu on sellainen arvotekijä jota  rattoreita haikaileviin ekxeleihin ei taida löytyä.

Viewing 10 replies - 9,021 through 9,030 (of 9,173 total)