Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä kokonaisuuden pitäisi jotenkin vaan toimia. Kenen etu se on millään mittarilla, että jalostus rapautuu tai markkinoilla ei pärjätä?
Ainakin aiemmin näitä tuli tie-, tai ojitushankkeisiin täytöksi. Eikä minkäänlaista hyötyä kenellekään. Yhteiskunnan varat vaan kuppaantuivat.
Motoharvennuksella, jos nyt riukuja ei ole ihan rukoina puita vasten, ei haita mittää. Ja kaatuu ne, kun meno suuntaansa rumauttaa ylispuu ronttosia. Kantaahan ne paremmin koneita, kun ei ole ihan pökkelöä.
Juuri noin.
”Historiallisesti passiivitilat” joutaisi pudottaa pois ensin kaikesta tuen piiristä. Suojelu-alueita sellaisille jos se on yleisesti aiheellista. Omavalvontaa enempi korvaamaan muuta hyysäämistä, pistokokeita ”tarvittaessa”. Aktiivitiloille panostukset ja yrittämisen vapaus säädetyissä rajoissa kehittää elinkeinoa.
”…Puunhakkaaja yrityksen oikeudet vieraassa metsässä ovat olemattomat. Työnantajana on puut ostaja joka käskyttää eikä korjuuyhtiön nimeä ole myyntisopimuksessa. Sopimuksessa voi lukea myös, että ”myyjä ohjeistaa hakkuun”. Perkolaisen tapaan paikkaansa pitämätöntä puuta- heinää.
”.. ennakkoraivuun jopa päätehakkuille..” On olemassa reheviä korvenpohjia, jotka on täynnä pari-kolmemetristä kuutentattia. Onko sellaisen seipäikön korjuu, muokkaus ja istutus kenenkään herkkua?
Otettavan rungon vieressä kasvava kouraan puristuva räippä on myös iso turvallisuusriski. Syyhkänä pyörimätön mittapyörä ainakin kokemattomammalle kuskille voi antaa vaikka koko rungon teristä läpi.
Samoin, hyvät kokemukset.
”..Kauppakirjaan kirjatun mukaan mennään ja hakkuu tehdään loppuun..”
Jos kauppakirjassa on sovittu mo:n hoitavan raivauksen, sen laistamisen viulut tulevat mo:lle. Vähäinen risukko ei tietenkään ole syy, tietty määrä. Jos on esim. lehti puussa, vähäisempi määrä riittää. On tietysti oltava varma asioista, kun kytkin nousee.
Ja mitkä olikaan kuitupuun min. latvat…