Käyttäjän Metät kunnossa! kirjoittamat vastaukset
-
No ei todellakaan ole mahdoton. Mutta teeppä toiset kolme kertaa vastaavat hakkuut vastaavalle alueelle niin sitten alkaa olemaan jo tuotos kunnossa!
Eli ei koskaan. Tuollaisten hakkuiden jäljiltä ei ole muita kuin raiskioita ja jätemetsiä jotka pitää päivän päätteeksi uudistaa kokonaisuudessaan ellei heinästä sitten ala jatkossa tekemään tiliä.
Hyvä kasvu auttaa hiilen sidontaa ja Mo:n kassaa. Ei ole kenellekään haittaa. En ole lukenut koko ketjua, mutta mitä tuo 146 m3/ha tarkoittaa? Minullakin on motoenskoissa ollut vastaavia hehtaarikertymiä. Harvennuksessakin joskus. Päätehakkuussa paljon enemmän.
Kymmenen vuoden kasvuako esität tuolla?
Perkokin tuntuu olevan vähän kujalla (Kujalalla:-)) tässä…
Eikös tässä ihan yleisesti voitaisi todeta, että normaalissa talousmetsässä jk-periaatteella tai esim. korjuun alvilla ei saa mitään etua verrattuna jaksolliseen kasvatukseen. Ihan niin kun yleistäen:-)? Nyt voisi todeta, että hyvää viikonloppua kaikille palstalaisille!
Rukopiikissä näkyy käytännön esimerkki historiasta miksi joskus on ”omiakin” päästetty päiviltä. Rukopiikin kannattaa siirtyä itärajan itäpuolelle. Kokonaisuutena kuitenkin arki auvoisempaa siellä?
Vahvasti epäilen vanhojenkin ”kuivalatvakuusien” olevan tähtikirjaajan aikaansaannoksia. Tomperille tiedoksi, että tähtikirjaajan kuivattaessa latvan kirjanpainaja vasta seuraavana vuonna tukkiosuuden kuivattaa……
Totesin jo viime vuonna, että kuuset on omalta osalta istutettu. Toki esim. yhden harvennuksen taktiikalla ehkä vielä voi onnistua, mutta epäilen….Raivaus menee jo niin, että jos kuusen ja männyn osalta pitää valita aina kaatuu kuusi.
On tämä kyllä sääli, että toimittaja jankkaa Ylellä ”oletko valmis hakkuiden vähentämiseen” ja toisaalla puhutaan peitteisen metsätalouden (ei avohakkuuta) ylivoimaisuudesta…..
Kokonaisuuden ymmärtäminen on yleensä tärkeintä ja yleisissä päätelmissä niitä ei ymmärretä…. Mitä tässä pitäisi tehdä ymmärryksen lisäämiseksi?
Ei kannata enää muistuttaa. Kyllä tämän saa jo unohtaa. MaalaisSeppo totesi, että veroiltaan opiskelemaan vaan lisää.
Alvittomat kustannukset on niitä mitä lasketaan. Alvin palautukset on ihan sama saako metsäyhtiöltä vai verottajalta. Jovain, alvin nollasumma sinun pitää ensimmäiseksi kysyä veroillassa ja yrittää ymmärtää mitä se tarkoittaa. Siis, jos sinulla ei ole vähennettävää alvia, ei vaikuta sinun pääomatuloon tai muuhunkaan tuloon millään tavalla verotuksen valmistuttua. Verottaja maksaa maksamasi (esim. bensoista, taimista, tms.) alvit sinulle vaikka sinulla ei olisi puunmyyntituloja ollenkaan. Oletko ymmärtänyt tätä? Yllä olevassa esimerkissä ei siis ole mitään tulonsiirtoa. Kysy tähän myös vahvistus siellä veroillassa. Kinaa tarvittaessa luennoitsijan kanssa niin pitkään, että ymmärrys syntyy.
Perkon vastaukseen vielä Jovainillekin, eli tammikuussa saatu pystykaupan tilitys hakkaa mennen tullen korjuukuitit, koska saat pitää seuraavat 13 kuukautta myös korjuun alvin itselläsi ja voit vapaasti hakea tuottoa verottajan sinulle myöntämästä hetkellisestä rahoituksesta. Tätä etua et pysty hyödyntämään jos menet epähuomiossa pyytämään korjuusta erillisen kuitin ja menet korjuun alveineen heti eräpäivänä maksamaan.
Jovain. Hienoa, että sait viimein laskelman kirjattua. Arvonlisäverovelvollisena lasken vuoden päätyttyä maksetut alvit ja saadut alvit yhteen (oli ne sitten korjuusta, kaivurista tai jostain muusta). Oli tulos mikä tahansa lopputulos ei piirongin lootassa muutu. Jos olen saanut esim. pystykaupasta kymppitonnin alveja enemmän mitä olen käyttänyt esim. kaivurimiehen palveluksien alveihin joudun erotuksen maksamaan seuraavan helmikuun lopussa verottajalle. Jos taas käy niin ettei minulla ollutkaan tuloja vaan ainoastaan kaivuri kävi peltoheiton mätästämässä saan verottajalta kaivurimiehen veloittaman alvin takaisin ilmoituksen jälkeen – siis normaalisti heti seuraavan maaliskuun alkupuolella.
Oletko Jovain edellä kuvatusta verottajan kanssa jotenkin erilaisessa suhteessa?