Käyttäjän Metät kunnossa! kirjoittamat vastaukset
-
Ei 200 m3 sivutöinä talvessa mönkijällä ensiharvennusta ja käsipelillä lastattuna mikään mahdoton ole.
Parempi ehdottomasti kun se, että odottelee kantavaa talvea ja pahimmassa tapauksessa jää useampi talvi väliin ilman mitään toimenpiteitä.
Palkkaa siitä ei saa missään muussa muodossa kun siinä, että harvennus on sitten oman näköinen.
Enska on hyvää liikuntaa, ei siinä saa vielä paikkojakaan rikki.
Tukkihommat mönkijällä ja käsipelillä on sitten toinen juttu. Muutamat tuulenkaadot ok, mutta isompi ala vaatii jo toisenlaista kalustoa.
Pääasia, että tulee metät kuntoon!Metsäteollisuuden massanvalmistus on KOKO AJAN KASVUSSA. Katsokaa ihmiset globaalia kokonaiskuvaa, jossa SC- ja sanomalehtipaperi menee alamäkeen, mutta kartonki ja pehmopaperi ylöspäin.
Kuusikuitu tulee siis menemään kaupaksi. Lyhytkuituisen koivun osalta voi jatko olla ongelmallisempaa.
Kannattaa siis pitää metät kunnossa!Metsälaki antaa siihen harjavaltalaiselle mahdollisuuden. Ei muuta kun koko palsta lattiaan vaan kun vähänkin kuitua tulee!
Hintatason muutosta odotellessa lihotan kuitutilanteesta vielä ja kuittaan myöhemmin kaksinkertaisen hinnan. Ja jos en ole siinä pisteessä persauki, lihotan taas hetken ja tuplaan edellisestä vaihtoehdosta hakkuutulon / ha. Se on niinkuin 4 x kuitutulo. Sillä matematiikalla!Aika pitkä aika on 4 % markkinakorosta.
Harjavaltalainen on ilman muuta palstan valopilkkuja. Metsän kasvatuksen filosofia on sama hänelle kun eri uskontojen harjoittajille kirjoitettu ja painettu sana. Se on täyttä totuutta mihin uskoo.
Pidän palstojani siinä kunnossa, että välittäjälle voin antaa jonkin myytäväksi milloin tahansa. Tästä syystä en itse pysty käsittämään miksi päätehakkuun tavoittelu elinaikana on itse tarkoitus? Pystyn naama peruslukemilla myymään parhaassa kasvutilassa olevan palstan jos tilanne siltä näyttä. Ja voin kertoa, että rahaa on tarjolla enemmän kuin yhdestäkään haapapäätehakkuusta saa hakkuutuloa.Pelkkää kuusta on takavuosina maahan poljettu. Olen kuitenkin tehnyt samaa päätelmää, että kuusettaminen saattaa joskus vielä osoittautua ainakin osittain huonoksi valinnaksi yksipuolisen kasvatuksen takia. Tästä syystä tänä vuonna suhde korjattiin jo 5000 kpl kuusta ja 500 raudusta. Kokeilen miten aitaamalla alueella jossa on 8-12 hirveä / 1000 ha homma toimii. Koivutukista saisi kuitenkin havuakin parempaa rahaa jos laatutyviksi muotoutuvat. Harvennusten yhteydessä koivuklapeistakin saa parempaa kiintohintaa kun havutukista!
Juurikin kaavailin täysin vastaavanlaisessa kohteessa vastaavaa toimenpidettä. Hehtaarin kuvio ja ”sateenvarjomännyt” sahalle ja loppu sitten kehittyy hiljalleen tukkipuuksi. Eiköhän hakkuussa maa sen verran muokkaudu, että uusi taimikko tulee alle. Tricoa sitten seuraavat 20 vuotta!
Jos pysytään yhtään otsikon aiheessa niin oletko harjavaltalainen ajatellut, että sinulla on normaaliin havupuukiertoon verrattuna 3 x talkoot riistaa vastaan? Vaikuttaako kannattavuuteen? No, jos ne ajattelee talkootöiksi niin siinä tapauksessa ei vaikuta!
Jos ”matikkaa” yksinkertaistetaan esim. niin, että ensimmäisen ja toisen hakkuun korkohyöty menee riistavalvontaan, on lopputuloksesi 60 vuoden ajalta 900 m3 x 15 € = 13.500 €. Minä ajattelin 60 vuoden kasvatuksellla havupuusta saada 350 m3 tukkia x 60 € = 21.000 € ja kuitua 150 m3 x 15 € = 4.500 €. YHTEENSÄ 25.500 €. Äkkiseltään katsottuna havupuun kasvatus olisi kannattavampaa?Taneli on oikeassa. Mutta, armeeraussellua syntyy kuitenkin männystä ja kuusesta.
Ja kuusen ylivoima kuidun hinnassa perustui mekaanisen puolen tarpeeseen, kemiallisella puolella ei päästä missään olosuhteissa kantohinnassa eurojen eroon. Kaskinen ottaa Boardille edelleenkin runsaasti kuusta, se on hyvä E-P:n alueelle. Haapaakin Kaskisissa kuluu, harjavaltalainen on siitä varmasti tyytyväinen! Se, että Kirkniemessä tilanne muuttui muutama vuosi sitten, ei sitten harjavaltalaiselle niin hyvä olekaan.Harjavaltalainen, toisessa kirjoitan kuusitukista ja toisessa kuusikuidusta – ne on eri laitoksilla käsiteltävää tavaraa! Kuusikuidun hintaa on mekaaninen teollisuus pitänyt yllä, mutta nyt näkymä on se, että männyn kanssa samaan pataan eikä merkittävää eroa kuusen hyväksi jatkossa enää ole.