Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Metsän hakkuusopimuksen lisä ehdot. Harvennusleimikkoon on hyödyllistä tehdä kirjaus oksien ja latvuksien puimisesta ajouralle jo kauppsta sovittaessa, latvusmassalla varmistetaan uran kantavuus ja juuristo vahinkojen syntyminen. Latvusmassalla saa syntymään kantavan patjan uralle, joka mahdollistaa myös kuusikoiden kesäharvennuksen.
Huono talvi on pintajuurisillle kuusikoille se huonoin vaihtoeto, lauhat sateet syövyttää ja pehmentää lähikuljetus raiteen yhä syvemmälle ja rikkoo samalla vieruspuuston juuriston, painumista syntyy ne piilovauriot jotka paljastuu vasta vuosien päästä, puiden kallistumisena ja kuivumisena.
Vuosi sitten meillä tehtiin talviharvennuksia kesällä, jotka onnistui hyvin, ajokoneena oli keskiraskas metsäkone, jossa kaivurimalliset leveät kantavat telat, kohteena oli kuusikon ensiharvennuksia ja puolukkaisia ojitettuja turvemaita. Ps. kannattaa tutystua leveätelaisen ajokoneen työmaahan, joko moassa tai naapurin kohteella. (Puuki näistä jo mainitsikin aiemmin)
Hakkuusopimuksen lisäehdot on lisäehtoja tehtävään kauppaan, yleensä niissä korostetaan kauppan kuuluvien harvennusten ppa:n totettamista, tavaralajien ja minimi mittojen varmistamista hakkuun aikana. Korjuuajastakin siellä voi olla maininta, mutta korjuu esim. talveksi ruksataan jo vakiona kaupan muissa tiedoissa, josta muodostuu ostajalle korjuuärjestyksen runko tulevaan kauteen.
Talvikorjuu leimikoiksi suunnitelluissa kaupoissa on käsitykseni mukaan huomattavan paljon heinä- elokuussa korjuuseen soveltuvia, jotka olisi pois lyhyen talven korjuusta. Omakäsitys on vahvistunut kesäharvennusten korjuusta positiivisesti, konekalustoa on kehitetty kantavilla teloilla ym. muilla lisävarusteilla ja ammattitaitoisilla kuljettajilla.
Kesällä korjuun lisääntymisestä hyötyvät kaikki osapuolet, yrittäjä saa lisää työmahdollisuuksia, myyjä parempaa työnjälkeä kun puusto on lumetonta ja poistettavat puut on selvemmin nähtävissä ja puunostaja saa täytettyä varastoja tulevaa syksyä ja kelirikkoaikaa varten, tämä malli lähinnä puhtaissa harvennuksilla.
Varsinainen talvi on metsäkoneille ylityöllisyyden aikaa, silloin on vaarana tulla ylilyöntejä, virheellistä puiden valintaa ja hätäisiä ura ja varasto valintoja. Kiireinen talvikorjuu tuo mukanaan myös ns. lisää vuoroja koneelle, varakalustoa ja kuljettajia joilla ei taito vielä riitä ammattimiehen tasolle. ” Näistä sattumista on sitten helppo arvostella konekorjuun onnistumista, vaikka se olisi vain osatotuus kokonaisuudesta ” !
Ehdottomasti suosittelen jätkän ja arton tekemää ehdotusta, molemmilta löytyy huolto ja varaosapalvelu, jos jotain sattuu. Ammattikäyttöön suunniteltu raivuri kestää helteessä työskentelyä, varsinkin heinän niitto raivurille on tulikoe.
Huollettuun käytettyyn raivuriin voi luottaa kun sahaan on vaihdettu tulppa, suodattimet, sahaa oikealla seoksella ja pitää tankin puhtaana !
Keskeisimmät syyt vajaatuottoisuuteen on edellä kerrottukin, kaikkia näitä vajaatuottoisuuden muotoja on Itä-Suomessakin. Lisäksi vajaatuottoista metsämaatä esiintyy yleisemmin entisillä karjanlaidun ja viljelemättömillä pelto- alueilla.
Sotien jälkeen perustettiin Itä-Suomeen huomattavan paljon rintamamies- ja siirtokarjalaisille asutustiloja, jopa konaisia kyliä. Osa tiloista alkoi luopua tilanpidosta jo -70:ta alkaen, kun nuoret oli muuttivat koulutuspaikkojen ja työnperässä muualle.
Perheet oli suurperheitä, kun nuoret niistä taloista muuttivat pois vanhemmat luopuivat viljelystä ja metsänhoidosta, osalle näistä tiloista ei löytynyt uutta vastuuhenkilöä hoitaman tilaa, mutta tilaa ei myytykään aktiiviviljelijälle lisämaaksikaan, vaan sinne muodostui monimuotoista vajaatuottoista metsämaata, ” tosin näitä tiloja on kappalemäärinä vähän ”.
Myös Itä-Suomessa on nautittu ja nautitaan lämpöaallosta, kun päivälämpötilat on olleet 28- 30 asteen tuntumassa. Yleensä juhannus viikko ja siitä seuraava viikko on täällä olleet niitä itikka, polttiais ja paarma viikkoja.
Tämä vuosi on ollut poikkeus, ulkona saa olla ja touhuta hyönteisiltä rauhassa. Pidennetty viikonloppu mökillä, järven rannalla oli myös hönteisiltä vapaata- aikaa, vastaksien haku reissullakin tavattiin vain muutama itikka, jotka olivat helteestä nuutuneet.
Samalla mokillä on vietetty juhannusta jo yli 35 vuotta, mutta ei näin rauhassa itikoilta, kertaakaan aikaisemmin, ” erikoista ” !
Täällä Väli-Suomessa on paljon sahureita ja sahapuun kierto metsästä sahaukseen on käytännössä jatkuvaa, jo saahapuun sinistymisen johdosta. Ensimmäisen hakkuuvuoron jälkeen on jo autoyrittäjä tulossa varastolle hakemaan tukkikuormaa sahalle.
Käytännossä tämä voi tarkoittaa, että lähikuljetuksessakin ajetaan varastolle vain tukkia, kuidet ja muut sivulajit on ajovuorossa sitten lopuksi. tämä käytäntö vahentää varaston tarvetta jo huomatavasti.
Autoyrittäjä ajaa valiajalla niitä leimikon muita jajia ja edellisen leimikon rippeitä käyttöpaikoille. Sahurin toiminta-alue on n. 100 km / säde, silloin yksi moto tarvii n. yhden autoyhdistelmän saadakseen molemmat täyden työllisyyden.
Laanipaikka-asiaa on hyvä kertailla tienpitäjän ja maanomistajan kantilta. Sulanmaan aikaan metsäkoneen telasto hiertää jo muutamlla ajokerralla tien rungon vaikeasti korjattavaksi, lisäksi muut tieosakkaat huolestuu ja näkee asiassa haittapuolia kun naapuri saa metsärahaa. Hyvällä paikalla oleva varastoalue palvelee myös tulevia varaston tarpeita, varasto on olennainen osa puunkorjuuta ja puukauppaa.
Yhtienen tieosakkaiden ylläpitämä tie on aina pidettävä ajokuntoisena ja vapaana oksista telojen tekemistä rouheista, pakkasten aikaan saataa joskus tienrunko säilyäkkin kunnossa. Jos leimikon puumäärä on jo tuhansia motteja silloin metsökoneen ajokerrat murtaa metsätien kaivurilla korjatavaksi, lisäksi tiestä häviää kantavat- ja pintakerrokset, yksityinen metsätie on sitten asia erikseen.
Moton tultua työmaalle ensi töikseen se raivaa varikko- ja laanialueen, hyvä ohje olisikin tehdä laanitilaa vain pienempi alue ja jatkaa tarvittaessa, jos puutavara ei jostain syystä lähdekkään hakkuun aikan kaukokuljetukseen. Kuljettajat kyllä tietää pljonko leimikon arvio vaatii varastotilaa. Ajokoneen kuljettajan kannattaa myös mietiä mitkä on leimikolla ne pääpuulajit ja varata niille yhtenäinen varastotila.
Muut tienkäyttäjät hyväksyy paremmin auton kuormaushäiriön kun autojen varastollaoloaika minimoituu ja tie on kunnossa, työmaasta voi tulla kesäaikaan myös työnäytöksen kohde kun koneryhmä tekee puunkorjuuta, yleensä työnäytös palkitaan vilkutuksilla.
Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on Mhy:lle ilmaantunut kilpailua pienemmiltä toimioilta, vanhimmat niistä on tarjonneet palveluitaan laajasti metsä omistajuuden kaikissa vaiheissa, jo lähes 10:n vuotta. Minusta tässä oli oikea johtopäätös Mhy:n hallinnolta ja toimihenkilöiltä tehdä ryhtiliike myös omaan korjuupalveluun.
Uusilla tulokkailla voi olla myös hyviä osa-alueita kun käsitellään lähinnä nuoria ja erikoishakkuukohteita koneilla ja miestyönä. Näistä uusista tulokkaista on kaikille maanomistajille hyötyä, kun kilpailu kirittää kaikkia parempan toimintaan.
Puukauppatoiminnassa liikkuu kumminkin isot pääomat ja kun toiminta on vaihtelevissa olosuhteissa, on monen laista palstaa ja tietä liikuttavaksi, kauppassopimuksen liitte kannattaakin uuden toimian kanssa kirjata huolella, korjuuajat, metsämaksut ym. puukauppaan liittyvät asiat, epäselvyyksien välttämiseksi.
