Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Metsä Groupin harvennusten runkohinnoittelu perusteet on oikean suuntaisia, aivan niin kuin edellä on todettukin, mototuloste sen kertoo luotettavasti. Ostohenkilön tarjouksessa jättämä oletus hinta kumminkin on syytä tehdä olosuhteita vastaavaksi.
Toisaalta MG:n puoleltakin tällä menettelyllä ohjataan fiksusti asiakkaita ennakkoraivaamaan leimikot ennen hakkuuta, mutta myyjien kesken hinnoittelu on tasapuolinen.
Voi runkohinnoittelussa olla vaaran paikkojakin, jos leimikosta lähdetään poistamaan niitä hyvälaatuisia ja teknisesti arvokkaita pää- ja lisävaltapuita, silloin kasvamaan jää laadullisesti heikommat rumgot, joka kostautuu kuvion myöhemmässä kehityksessä.
Menetelmänä tämä on kumminkin omakohtaisesti kokeilemisen arvoinen, siis harvennus hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti !
Itä-Suomessa taitaa olla hieman paremmat markkinat turvemaalla kasvaneille tukille, koska tällä alueella on tavalliata enemmän yksityisiä sahireita. Sahureilla on pituusvalikoima tavallista laajempi, alta neljän metsrin olevia mitojakin useita. Lisäksi sahureilla on vaihtokauppaa hirsitalovalmistajien kanssa, jonne ohjaavat hieman heikompi laatuista hirsitukkia.
Yleinen käytäntö on, että sahureilla on katkontavalikoimaa myös pikkutukin latvamitoille, siitäkin on hyötyä saannossa, koska turvemaan tukkirungot on yleensä lyhyempiä. Hirsitukki laatu on myyjälle arvokas laji, tukissa sallitaan mutkaisuutta kun mutkan jälkeen palataan samaan linjaan, yleensä hirsitukki on samaa hintatasoa kun ko. leimikon normaalitukki.
Hyvä Pystykorva, Kyllä minäkin annan tämän puolukkaisen- ja osin mustikkaisen turvekankaan (2), kasvaa reilustikin enemmän kun tuon 1,5 m3 / ha
Metsätaloussuunnitelman mukaan kasvu on ennen lannotusta 3,5 m3 / ha. Mainoksissa luvataan kyllä jopa kaksinkertaisiakin kasvunlisäyksiä, mutta tässä on nyt se lähtötaso.
Ympäristöpalvelun neulasanalyysin kukaan ravinnekorjattavaa olisi kalssiumista, kaliumista ja boorista ja siihen suositus, kasvatus ja terveyslannoite Ecolan tuhka.
Meidän tuhkalannoitus kohteiden ravinneanalyysi on aina ilmoittanut boorin vajauksen olevan metkittävä tekiä ravinne-epätasapainossa.
Aiempi laskelma tuhkalannoituksesta 570 € /ha (verollisena) ja keskimäärin 1,5 m3 :n lisäkasvu 20:n vuoden aikana normalissa metsikkö olosuhteissa on mielestäni jo hyvä tulos, todellisuudessa n. 10 ha:n lannoituskohteissa on toki myös suurempia kuutiomääräisiä kasvuja.
Jos metsään on pitempiaikainen kokemus ja on seurannut nuorten metsien kehitystä niin lannoitus hyödyt on jo silmin nähtävissä, kun tiedostaa miten metsä kehittyy, jos maaperässä on ravinne-epätasapaino.
Otsikkona tuhkalannoitus, tuhkalla on varsinainen lannoitusvaikutus pienehkö, mutta se vapauttaa olemassa olevat ravinteet puiden käyttöön. Lisäksi tuhkaan lisätty boori parantaa puiden laadullista- arvoa.
Esimerkiksi osa nuorista kuusen taimikoista kääpiöityy ja haaroittuu pilalle, jos sitä ei korjata ajoissa boorilla, ravinne-epätaspaino hieskoivulla näyttää myös lisäävän haaroittumista.
Puuston laadulla on korjuun aikaan iso rahallinen merkitys, kun puuston vikaisuus joudutaan erottamaan alempiarvoiseen tavaralajiin tai jopa metsähylkyyn !
Lannoituksella haetaan tuottoja, niin tässäkin tapauksessa !
Lentolevitys – 570 € /ha
Kemera 30 % + 171 €/ha
Lannoitus kustannus = 399 €/ha
Kasvu 45 m3 * 32 €/ m3 = 1440 €/ha
Investoinnin tuotto = 1041 €/ha,
(maltillinen kasvunlisäys 1,5 m3, 20 vuotta, 50 % tukkia). Kasvun lisäys on tapauskohtainen ja vaihtelee puuston mukaan, lisäksi verotuksessa lannoituskustannus on kokonaisuudessaan poistolelpoinen vuosittain.
Onneksi näitä epäonnistumisia ei yrittäjän taloudellisista syistä heijastu paljoakaan palstalle asti, jos niitä vieläkin oikeasti on niittäkin helposti suurennellaan kohtuuttomasti.
Otsikossa mainittua leikin maksua pystytään pienentämään sitomalla hakkuuohjeet kauppakirjan liitteeseen, sieltä vastuu helpommin löytyy ja vältytään suuremmilta törmäyksiltä, maanomistaja / motoyrittäjä / puunostaja, puunkasvattajallakin on tarpeita kaupantekoon muutaman vuoden välein, jopa vuosittain.
Hyvin paljon on ollut tuttua tarinaa lukea isoista koneista ja niiden soveltuvuudesta etenkin ensiharvennuksiin. Oman näkemyksen pohjalta voin suositella vielä keskiraskasta kalustoa ensiharvennukselle, jos kuljettajat on ns. normaalisti kokemusta omaava koneiden käyttäjiä.
Epäonnistumisen perimmäinen syy on usein korjuuajan väärä valinta ja kohteen ennakkoraivaamattomuus, tälle lähtötilanteelle ei kuljettaja voi mitään, paitsi olla menemättä palstalle.
