Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Yksi merkittävä, jopa huomaamaton tukin kertymää vähentävä tekijä on alkavasta lahosta, jopa väriviasta johtuva tukkiosuuden siirtymä lahokuuseen. Jos kaupassa ei toisin sovita tyvestä leikataan n. 3:n metrin pölkky, sen kuutiosisältö on 0.3 – 0,4 m3 kpl.
Ilmiö korostuu kun tukkirunkojen pituus lyhenee, Itä-Suomessa ollaan jo keskimäärin jo yhden tukinmitan lyhyemmissä metsissä. Lahokuusen teko on monesti ostajalta totuttu tapa kasvattaa kuidun määrää.
Käytännössä runkohinnoittelu on tosiaan hyvälaatuisten päätehakkuu leimikoiden hinnoittelumalli. Myyjän on vaikea saada tarjousta myöhempiin harvennuksiin runkohinnoittelusta, koska tukkikokoluokan poistettavien runkojen laatu on vaihtelevaa.
” mehtäukko ” kuvasikin edellä ehkä yhden olennaisen seikan runkohinnoittelun yleistymiseen !
Kyllä Väli-Suomessa on edelleen ne ajat, kun metsäammattilaisen kanssa pääsee omaan metsään, koronan vielä ollessa voimissaan, toimisto neuvotteluun on varustauduttava suojaamalla itsensä.
Täällä on edelleen sahurin- ja kuiduttavan teollisuuden ostajat hankkimassa varantoa, jopa tulevan talven korjuuseen, täällä talven alkukehitys kun on ollut korjuulle hyvä.
Maastokäynti on vieläkin monelle metsänomistajalle kaupanhieronnan kohokohta, siinä samalla saa ostajasta ja myyjä tehdä tuttavuutta puolin ja toisin. Jos maastokäynnistä on myyjän mielestä oltu samoilla linjoilla ja näkemykset on olleet molemmille myönteisiä, kauppakin menee silloin ilman jälkipuheita .
” suorittava porras ” antoikin edellä asialliset lähestymisohjeet työmaakäynnille, nykyisin kaikilla puunkorjaajilla on samantapainen käytäntö vieraisiin työmaalla.
Suorittava porras kertoikin edellä yrittäjä markkinoiden ylikuumentumisestä . Täällä Väli-Suomessa oli sama ilmiö, silloin kun elettiin EU:n liittymisen aikaa. Kaikki maatalousyrittäjät ei nähneet mitään hyvää EU:n tuomassa maatalouspolitiikassa, van ajoivat maatalouden alas. Tilat oli seutukunnan keskikokoa ja taloudellisesti tasapainoisia yrityksiä.
Tiloilla oli metsäpuolen konekalustoa ym. muuta irtainta maataloudesta, jota vaihdettiin metsäurakointiin sopivaksi. Osalla tilan työvoimasta oli myös koneen käyttäjä kokemusta, jota oli hankittu lähinnä talvikuukausina kiireapulaisena koneyrityksissä.
Samalla konemyyjät oli valppaana ja tarjosi uutta- ja vähän käytettyä kalustoa ostettavaksi. Kauppoja ja uusia yrittäjiä syntyi, hyvä niin, mutta markkina rako uusille yrittäjille syntyi tekemällä työtarjous riskirajoilla yrityksen kannalta. Osa uusista yrittäjistä menestyi ja jatkaa, toinen osa meni aliurakoitsiaksi isompaan konetaloon ja loppuosa luopui koneistaan ja siirtyi kuljettajaksi vieraalle.
Yleinen huomio ja näkemys uusista yrittäjistä on ollut myönteinen, ne kuljettaja / yrittäjät olivat tottuneen ahkeraan työntekoon ja ovat kiinnostuneita yöstään.
Koneen kustannuslaskenta on ensimmäinen vaihe konetyön kannattavuuteen. JHH, isotee ja Tolopainen, Metsäteholla ja Koneurakoitsijain Liitolla oli aiemmin koneiden kustannuslaskentaan kätevä laskentaohjelma.
Täyttämällä perustiedot koneenhankintahinnasta, työmääristä, käyttötunneista ym. ohjelman pyytämistä tiedoista sai hetkessä selville esim. yrittäjän riskin, koneenvaihto välin, koneen käyttötunnin hinnan ym. Perustietoja muuttamalla sai jopa yllättäviäkin asioita kannattavuuteen liittyen selville.
Ammattiosaaminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen, siinä on alku onnistumiselle, niin kuin jees h- sen huomioi !
Nuorille konetöihin aikoville on konekoulutus alalle pääsyn ehto, ainakin helpotus. Pääsyvaatimus koulutukseen on mahdollista heti peruskoulutuksen jälkeen, kun on kiinnostunut koneista ja metsästä. Metsäopetuksen järjestäjälle nuorten ja aikuisopiskelijoiden koulutus on vaativa ja pääomia sitova opetuksenala.
Koulutusta tarjoavan henkilökunnan on oltava kokonaisuudessaan metsäalaa tuntevaa, opetustilat ja koneet ajanvaatimukset täyttäviä. Nuorisoasteen opiskelijat on vielä nuoria ja innokkaita, siinä opetushenkilökunnan ammattitaito ja jaksaminen erityisesti punnitaan, miten saada kuljettajan oman työn suunnittelu ja taloudellinen vastuu tehdystä työstä sopivaksi myös metsänomistajille.
Nuoren kuljettajan ohjaus ja kehittäminen jatkuu sitten hänen työnantajan toimesta tulevien vuosien työmailla, jotta asiakkaat saisi laadun täyttävää palvelua ja raaka-ainetta tehtailleen.
On se ammattimiehen tekemänä ensiharvennus helppoa, sujuvaa ja vielä ilman pilkkapuita, tosin ei aluskasvustoa ja maastokin oli tasainen. Tässä voisi tehdä ajatusleikkinä sen, että olisi pohjametsä tiheikkö ja alkutalven luminen metsä. Ennakkoraivaamaton ja ensiharvennusta odottava kuvio sisällä aina monen laatuisia runkoja, virheetöntä työn jälkeä siitä ei silloin voi odottaa.
Vaikka tarvittava ennakkoraivaus maanomistajalle maksaakin, mutta suurempikustannus odottaa kiertoajan loppuun saakka kun kasvatetaan heikkolaatuista- ja pilkkapuustoa seuraavaan harvennukseen ja jopa päätehakkuuseen saakka.
Suorittava porras ja + muut motonkuljettajat onneksi jaksaa tuoda ennakkoraivauksen puutteita esille ja keskustelun aiheiksi, koska muuten raivaamattomuus jatkuisi entistä kehnompana, ja hakkuun jälkeen taas ensimmäinen syntipukki olisi se hakkaaja.
