Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Yleinen piirre Väli-Suomessakin on, että kuusikon ensiharvennus kiinnostaa ostajaa sitten kun kasvu käännyttyä taantumaan, silloin runkotilavuus on 90-110 litran paikkeilla. Tähän vaikuttaa ylitarjonta ensiharvennuksista ja yrittäjien konekalusto, ovat pääosin keskiraskaita ja tukkikourilla.
Mhy:n korjuupalvelu ja muutama uusi puunostaja hakkaa pienellä kalustolla ja asiakas lähtöisellä asenteella, niitä leimikoita mitkä ei sellufirmalle kelpaa. Tässä voi olla yksi syy myyjien motivaation puutteeseen hoitaa nuoria metsiä, kun ei ensiharvennukselle löydä korjaajaa.
Mutta toimittaja ”herra” toi esille ja keskusteltavaksi erittäin ajankohtaisen aiheen. Videossa on erinomaiset kasvuolosuhteet kuuselle, kuusikko on herkkä myös menettämään jatkuvaa kiihtyvää kasvua, jo taimikko vaiheesta alkaen, eli Jätkää ”kompaten” relaskoopit ja taulukot esille ja pohja pinta-aloja mittailemaan.
Kuiduttavalla teollisuudellakin (ostajalla) on syynsä, kuitua on tullut riittävästi järeimmistä leimikoista ja ensiharvennuksia on siten aliarvostettu heikolla kantohinnalla ja pahimmillaan tarjousta ei tehdä ollenkaan.
Tulevaisuus voisi tuoda parempaa kun uudet ostajat etsii ensiharvennuksilta raaka-ainetta lämpölaitoksille!
Paljon tuli tiedotusvälineistä myrsky, tuuli ja sadevaroituksia Itä-Suomeenkin, eli varuillaan oltiin !
Tuulet ja sateet on menneet jo ohi, ja sää jatkuu aurinkoisena ja tyynenä. Täällä Pohjois-Karjalan yläosissa ei ollut myrskyä, vaan tavallista syksyn tuulta, vettä kyllä kertyi sademittariin 60 mm.
Metsiin tulleita vahinkoja ei ole merkittävästi, ainoastaan sinne missä heinäkuun myrsky oli kallistanut pienialaisia ryhmiä !
Hyvä ehdotus, kannatan !
Porukalla on oltu mukana, yhteensä kuusi kertaa, mukavia muistoja sieltä on karttunutkin, mutta nyt taitaa Metko- matka jäädä minultakin väliin !
Leimikonteko maastossa antaa riittävän tarkkuuden päästä + – 10 %: n tarkkuuteen, maasto käynnillä selviää myös leimikon erikoispiirteet, puuston jakaumat, tuhoalttius tuulelle ja lumelle ja muut poistuman määrään vaikuttavat tekijät.
Etätyönä Metsään. fi:n kautta kerätyt puustotiedot ilman kohteella käyntiä on arpapeliä, puulajikohtaiset tulokset voi olla hurjan erilaiset mitä oli odotettu.
Pahimmillaan kauppakin tehdään ilman maasto käyntiä ja lopputulos voi olla kaikille osapuolille hankala, vaikka moto on tehnyt työn normaalisti, kun tukkimäärien alitus aiheuttaa vaikeasti ymmärrettävän lopputuloksen, silloin syyllistä voidaan hakea väärästä paikasta.
kuivakorpi: Oliko kysymys aseteltu aidon tietämättömyyden tuotos, vai saada keskustelu hyvää, turvallista ja lailla säädettyä mitta tapahtumaa sekoittamaan !
Kovassa tukinosto kampanjassa on joskus käynyt niin, että sahuri ostaa sopivan leimikon yhteydessä myös harvennuksia samaan hintaan, eli leimikosta on vain yksi hinta. Uusi asia tuo salaliittoteoria ainakin täällä Väli-Suomessa, asia ei ole tullut missään vaiheessa esille, vaikka olen seurannut motoja niin kauan kun motomittaa on pidetty luovutusmittana.
Minusta kaikkien merkittävien puun ostajien ja niiden urakoitsijoiden toimintatapaan ei kyseinen toiminta kuulu !
Hakkuu onnistui joka siirtyikin jo seuraavaan leimikkoon, ennen ajokoneen tuloa, mutta lähikuljetuksesta jäi jälkipuintia !
Olen törmännyt ammattimiehen hakkaamaan ja keskiraskaan moton. Ponsse Ergo (päätehakkuiden harvesteri) erittäin hyviään hakkuusuoritukseen, myös ensiharvennuksilla, ergon painoluokka n. 18- 19000 kg varusteineen. Harmia aiheutti lähikuljetus, liian suuri ajokone, leveillä pankoilla, lähikuljetus aliurakointina ja kuljetus 500-700 m3 perässä.
Onnistunut hakkuu jäi sivuseikaksi kun lähikuljetuksessa syntyi pilkka- ja kaatuneita runkoja ja uraverkosto painui, uranpuolelle syntyi katkennutta juuristoa, eli tähän vaikutti liika kiire ja, että joka uralta oli saatava kiireessä aina täysi 13- 15 m3:n kuorma.
Ps. tässä voisi olla vinkiksi myös muille, varsinkin kesäkorjuu kohteissa, että kannatta tiedostella minkä laisella kalustolla lähikuljetus suoritetaan, jos moto on aukkokone !
Nuakka: Olet saanut hyvät neuvot seuraavavan leimikon hakkuun aloitukseen, poimimalla sieltä ne oleellisimmat itseä askarruttavat asiat, josta haluat varmistuksen kuljettajalta.
Kuljettajan kanssa keskustelu avaa näköaloja hakkuutapahtumasta jo varsin paljon. Kuljettajan tehtävä on toimia niillä mitoilla ja ohjeilla jolla kauppatehty, kuljettajaa ei voi vaatia esim lisäämään pituusmittoja.
Ostajan kanssa kauppaa tehdessä kannattaa kirjata lisäehtoihin muut hakkuuseen liittyvät työt, esimerkkinä urien havutus (harvennus), harvennuksen voimakkuus (ppa), lumppien teko metsään, säästettävät taimiryhmät ja avohakkuulla oksamassojen kasoille puinti, ym. tehtävät leimikko kohtaisesti.
Kun asioista on sovittu kauppakirjalla, silloin ei henkilöiden vaihdoksetkaan haittaa onnistunutta korjuutapahtumaa ” kaupanteon ja korjuunvälillä ” !
Vuosikymmen sitten kansalaisaloitteeseen nimien keruu herätti minussa hieman ihmetystä kun saman ryhmittymän tarpeisiin kerättiin nimiä suurella kolmipäiväisillä festivaaleilla. Nimen keruulistat kulki useamman nuoren ja keski-ikäisten henkilöiden mukana. Aktiivinen asian esittäminen yleisölle kokosi nuoria jonoksi asti.
Se ihmetystä aiheuttava tekijä oli mielestäni se kun yleisö liikkui juhlafiiliksellä, nimiä tuli ja nimenkirjoittajia riitti, kaikki ei ehkä jaksaneet panostaa- aiheeseen, vaan nimi listaan ja kesän riennot jatkui.