Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä Arjalta ja Timppa, minäkin löysin Metsäkeskuksen uudet tuen ehdot !
Mhy:n nuori neuvoja oli vielä varovainen näissä kemera- asioissa ja lisäksi ilmeisesti tulkitsi vielä vanhaa tiettoa.
Kiitos neuvoista, Sen verran vielä kuvion historiasta lisää. Hieman ennen toista ojitusta 2005 tehtiin kuviolle ylispuuhakkuu ja harvennettiin ylitiheät kohdat. Kun vesitalous saatiin kuntoon toisella ojituksella kasvu lähti yllättävän hyvään kehitykseen, jota nyt olisi tuhkalannoituksella tarkoitus jatkaa ja vahvistaa puuston kasvua ja siten lisätä hiilen sidontaa.
Mhy teki toiselle tilalle lannoitussuunnitelman, joka toteutuu tulevana kesänä. Siinä yhteydessä ilmeni se puolukkaturvekankaan sopimattomuus ( se köyhempipää) kemerakohteeksi. Tuhkalannoitus porukkaa ollaan nyt kehittelemässä, joka tulisi toteutumaan Otson toimesta.
Kitumaa, mäntyvaltainen ojitettu räme oli mielenkiinnon kohteena tuhkalannoitusta varten, kun kemeravaroilla tuettu toinen ojituskierros sai aikaan reippaan kasvuun lähdön männyn taimikossa, kuvio 4,3 ha ja puoleksi varttunut taimikko-T2 ja nuori kasvatusmetsä -02.
Kemeraehdot taitaa sulkea pois ko. kohteen, kun suurin osa kuviosta puolukkaturvekangasta, kasvupaikka tulisi olla mustikkaturvekangasta, tuen arvo tuhkalannoituksena olisi ollut n. 165 € / ha.
Ilman aikaisempia ojituksia 1975 ja 2005 tämäkin olisi vähäpuustoinen suo, eikä niinkään hyvä hiilen sitoja, kuin nyt ja tästä eteenpäin !
Omat raivaus kokemukset alkoi koululaisena kun tein kylvötoppaiden harvennusta pienellä vesurilla, raivaaminen oli työlästä, eikä siinä palstakaan paljon edistynyt. Ensimmäinen raivaussaha tuli kun aloin tekemään vapapäivinä metsänhoitotöitä kotimetsässä.
Jonsereds RS 45, oli ensimmäinen raivuri, jonka myynti ja huolto oli lähellä. Samalla kylällä oli myös Husovarnan myynti ja huolto, josta hankin Husovana 165:n ammattikäyttöön tarkoitetun voimasahan. Molemmat liikkeet lopetti toiminnan kun motot syrjäytti metsurit hakkuutöissä.
Vähän myöhemmin aloin etsiä nykyaikaisempaa raivuria ja päädyin Stihliin ammattimetsureiden suosituksesta. Niitä on nyt käytössä 460 C-M, 490 C-M ja rantteella (polttopuun tekopaikka) Stihl 201 C-M. Minun kokemus myynnin, varaosien ja muusta huolenpidosta menee Stihlille !
Kesälomalaisia varten kaikki sahat on edelleen toimintakuntoisia, puhdistus huollon tekee vuosittain entinen metsätyökoulun työnopettaja, joka on pesialisti näihin suutinkoneisiin.
Lannoittaminen on kaikista kannattavinta lisäkasvun ollessa tukkia. Mutta, OMT kasvupaikkana on kyllä riittävän voimakas kasvupaikka ilman kasvatuslannoitustakin. Jos runkoluku ha:la on 500 kpl, siellä on kaikki rungot terveitä tukkirunkoja.
Haittapuolena nopeille nykysahoille kuusileimikoissa on ylisuuret tyvitukit, jos alueella ole sorvin ostajaa. Lisäksi uudistus aikaan on oltava nopea ja seurattava taimien alkukehitystä kun maan ravinteisuus on vahva ja lannoituksella sitä on vielä lisätty, valokasvillisuus aivan räjähtää häiritsemään taimien alkukehitystä.
Tarkastuskäynnit, töiden suunnittelu ja hakkuualueen raivauksetkin on jo aloitettu metsätiloilla. Hakkuualueen raivaus hankikelillä sujui yöpakkasten kovettamalla hangella yllättävän helpolla, aamusta palstalla joutui liikkumaan rivakasti, jotta sopiva lämpö säilyisi. Tulevan kesän urakka on sopivan kohtuullinen, keskikesän voikin järjestää muille menoille.
Täydennysistutusta alkukesästä n. 500:n taimen verran, kylvöä vajaa hehtaari ja taimikon heinänpoistoa 1,5 ha. Syyspuolella ennakkoraivaus jatkuu tulevalla harvennuskuvioilla 6-7 ha:n alalla ja lisäksi ennakkoraivausta 2,5 ha, näistä se oman tekemisen osuus onkin.
Muuta tekemistä tiloilla voisi olla tienpätkän- ja leimikon teko tulevalle harvennuskuviolle, ja tietysti lastenlasten kanssa nuotiokahvittelu ym. ja seurustelu metsässä !
Kyllä energiaharvennus on ollut, joka on tehty jo ennen varsinaista ainespuu ensiharvennusta, ehkä hieman liian voimakkaana, jostain syystä. Esiharvennuksen runkoluku tulisi olla n. 1500 r / ha, siitä syystä nyt harvennuksen poistuma oli pieni.
Moton työskentely oli sulavaa, ammattitaitoista ja jäävää puustoa huomioivaa. Siinä mielessä hyvä esimerkki miten hyvä näkyvyys leimikolla helpottaa kuljettajan työtä ja moton käynnistä leimikolla jää hyvä mieli kaikille.
Väli-Suomessa on metsänomistajilla, myös kaupunkilaisilla hyvä innostus metsänhoitotöitä kohtaan kun arki ja tekemisen puute on muuttanut päivärytmiä. Ainakin jo kaksi raivurikauppaa sai tuttu pienkonemyyjä kun oli kaupunkilaiset menossa taimikonhoitoon ja tilanrajoja avaamaan.
Lunta täällä on vielä metsässä, muta hanki on yöpakkasten ansiosta kovaa, eteläpuolen rinteillä pärjää jo ilman lumikenkiä. Koronan hyötynä on ollut ihmisten lisääntyvä kiinnostus metsiä ja luontoa kohtaan, huvi- ja hyötymielessä.
