Käyttäjän metsä-masa kirjoittamat vastaukset
-
Omat kokemukset on tukemassa A. Jalkasen ja Timpan kommenttia kylvön osittaisesta epäonnistumisesta hienojakoisilla mailla. Kaksi kertaa olen saanut mä- taimikon tasaiseen kasvuun kun täydensin seuraavana keväänä istutustaimilla, mutta se vaati vähän ylimääräistä työtä.
Suometsän Y1 (N 10% / P 4% / K 10%), levitysmäärä 600-700 kg / ha . Niukkatyppisille, karuille soille sopiva lannoite, jossa olisi fosforin ja kaliumin mukana.
Varmin tapa onnistua on neulasnäytteen analysointi on esim. Suomen ympäristöpalvelun kautta, (Ahma ympäristöpalvelu Oy)
Tässä voisi käyttää saavi vertausta havainnollistamaan ravinnetasapainoa. Esim. saavin reunalautojen pituudet osoittaa eriravinteiden määriä kuviolla, ja mututuntumalla lannoitetaan vielä lisää niitä, jota jo ennestään on runsaasti (pitkät laudat, pääravinteet), siitä seuraa hukkaan mennyt rahallinen panos ja lisääntyvä ravinne- epätasapaino joka virtaa maastoon rehevöittämään ympäristöä.
Tukkivaltaisista kesäleimikoista on syntynyt yleistä kiinnostusta täälläkin, lähinnä itsenäisten sahureiden toimesta. Kauppakumppanuutta tarjotaan hyvällä pituusmitta valikoimalla ja sitä kautta hyvällä tukki saannolla. Vaikuttaa kuin sahureiden toimesta uskallettaisiin vahvemmin perustella tuleva tukkikertymää.
Myyjän tehtäväksi jää saada kauppakirjalle laaja pituusmitta valikoima ja selitys (ennalta määrätyt mitat) mitä pituuksia aptin kautta painotetaan.
Hoidettu ja ainakin kaksikertaa harvennettu päätehakkuu leimikko on yleensä kokeneelle hakkaajalle jo selväpiirteinen mitä rungosta saa ja milloin siihen on mentävä käsiajon kautta, tämä tietysti edellyttää niitä pituus ja läpimitta vaihtoehtoja.
Joskus voi lipsahtaa motokuljettajalta jopa liian helppo vastaus, että kun oli sitä ja tätä vikaa, ja kun automatiikka ohjasi näin, näitä tosin tapaa vähemmän sahureiden. motoilta.
Kirjoittamaton hakkuun sääntö ja ohje voi syntyä kun hakkuuta ei oikein valvo kukaan, firma tykkäsi kuidusta ja kuljettaja tykkäsi ajaa automaattiohjauksella ja jos hakkuusta ei tule palautetta, siihen syntyi käytäntö ja malli Toivo Hyvärisen esimerkin mukaan.
Kuiva- ja kuivahko kangas ja tuoreenkankaan karkea maalaji äestettynä tai laikutettuna taimettuu varmasti kylvämällä. Käsinkylvö on helpompi järjestää kevätkosteuden aikaan, jopa viimeisten lumien sekaan. Konekylvön ongelmia on lähes joka vuosi, se että osa kylvöaloista jatkuu liian kuivaan ajankohtaan.
Paras ja helpoin kylvösuoritus omalle kohdalle sattui kun edellisenä syksynä oli alue äestetty ja seuraavana talvena suoritin hankikylvön. Hangen päällä oli pieni vastasataneen lumenkerros, jossa edellisen kierroksen suksenjälki ja siementen sijainti erottui hyvin valkoisen puhtaan lumen päältä.
Kyllä hernekeittoa välillä aivan kaipaa ja kyllä se maistuukin !
Kerran sain metsäasioissa kutsun taloon joka oli vähän sivummalla keskustasta, sieltä soitti jo iäkkäämpi mies ja sanoi olevan asiaa. Miehen ääni oli hieman katkonaista ja harvasanaista, sain kumminkin sovittua tapaamisen seuraavaksi aamuksi taloon.
Talossa tavatessamme käytiin läpi metsäasioita, jotka sujui aivan normaalisti, minä siinä tein lähtöä, että poikkean lähimetsässä, isäntä siinä, että tulethan sitten vielä tupaan palattuasi.
Palatessani huomasin jo eteisessä sisällä tuoksuvan tuoreen kahvin ja tuvan ovella isäntä käski jo suoraan pöytään ja sanoi, että tuossa on lusikka sinullekin, pöydässä oli kahvikuppi, ruisleipä ja kilon hernekeitto purkki avattuna, mutta ei lämmitettynä. Siinä sitä kahviteltiin ja pitihän sitä maistella hernekeittoakin kun oli tarjolla, mukavien muistojen joukkoon tämäkin ruokailu silti jäi !
Yleinen näky ja käytäntö on se 3 m:n pölkky jo pienenkin lahopisteen vaivaamissa kuusen tyvissä. Lahokuusi menee joko selluteollisuuteen tai polttoon, mutta sen pystyhinta on vain 8-10 € /m3.
Itä-Suomessa lahon esiintyminen on vielä vähäisempää, mutta hakkuutavasta riippuen lisääntyy jatkuvasti. Sopiva ja hyvä vaihtoehto täällä on sopia kaupanteon aikaan niin, että lahonatsat jää metsään n. metriin asti. Myyjän etuna on saada 200-300 litraa siirtymään tukiksi, lumpit voi jäädä monimuotopölkyiksi metsään
Kolmesta suuresta sahiri / sellunkeittäjästä MG:n puunhankinta on hyvällä tasolla, näin myös Itä-Suomessa. Fideolla nähty, no oliko niitä yksi minimimittaa paksumpi latva ei vaikuta paljoakaan siellä, mutta vaikutus on jo suurempi jos viimeinen tukki katkaistaan 1-2 cm paksumpana minimitukin mittaa !
